- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Yhteistoimintalain mukainen menettely koskee yrityksiä, joissa on säännöllisesti vähintään 20 työntekijää, mutta yhteistoimintaa voidaan suorittaa myös pienemmissä yrityksissä. Työntekijän kannalta tärkeitä käsiteltäviä asioita ovat työntekijöiden irtisanomiset ja lomautukset. Mikäli työntekijän työsuhde päättyy tällaisesta syystä, tulee käsille työnantajan takaisinottovelvollisuus.
Työnantajan on tarjottava työtä säädetyillä perusteilla irtisanomalleen, työ- ja elinkeinotoimistosta edelleen työtä hakevalle entiselle työntekijälleen, jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä neljän kuukauden kuluessa työsuhteen päättymisestä samoihin tai samankaltaisiin tehtäviin, joita irtisanottu työntekijä oli tehnyt. Takaisinottovelvollisuus koskee työsuhteita, jotka ovat päättyneet tuotannollisilla tai taloudellisilla perusteilla, jolloin työnantaja saa irtisanoa työsopimuksen, kun tarjolla oleva työ on taloudellisista, tuotannollisista tai työnantajan toiminnan uudelleenjärjestelyistä johtuvista syistä vähentynyt olennaisesti ja pysyvästi. Työsopimusta ei kuitenkaan saa irtisanoa, jos työntekijä on sijoitettavissa tai koulutettavissa toisiin tehtäviin. Takaisinotto koskee myös työsuhteen päättymistä saneerausmenettelyn yhteydessä. Jos työsuhde on jatkunut keskeytyksettä sen päättymiseen mennessä vähintään 12 vuotta, takaisinottoaika on kuitenkin kuusi kuukautta. tämä velvollisuus koskee vastaavasti myös liikkeen luovutuksensaajaa silloin, kun luovuttaja on irtisanonut työntekijän työsopimuksen päättymään ennen luovutushetkeä.
Etuoikeus tarjolla olevaan työhön
Työnantajan takaisinottovelvollisuus tarkoittaa irtisanotun työntekijän etuoikeutta tarjolla olevaan työhön suhteessa muihin työnhakijoihin. Näin ollen irtisanottu työntekijä syrjäyttää pätevämmänkin ulkopuolisen työnhakijan. Etusijaa ei kuitenkaan synny vielä työsuhteessa oleviin työntekijöihin nähden, ja siten esimerkiksi lomautetulla työntekijällä on etusija irtisanottuun nähden.
Velvollisuutta ottaa työntekijä takaisin ei ole, jos työsuhteen päättymisen syynä on ollut työsopimuksen purkaminen, työntekijän suorittama irtisanoutuminen tai määräaikaisen työsopimuksen päättyminen.
Jotta työnhakija kuuluisi kyseisen velvoitteen piiriin, on hänen oltava ilmoittautunut työnhakijaksi työ- ja elinkeinotoimistoon. Työttömänä ei kuitenkaan tarvitse olla, vaan pelkkä työnhakijaksi ilmoittautuminen riittää. Irtisanottujen työntekijöiden keskinäisestä etuoikeudesta työhön ei ole säädetty laissa.
Työntekijällä ei ole kuitenkaan laissa velvollisuutta ottaa tällaista työpaikkaa vastaan, vaan se on hänen itsensä harkittavissa, haluaako hän sitoutua entiseen työpaikkaan. Työoikeudellisissa kysymyksissä kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen oman oikeusturvan vuoksi.
Takaisinottovelvollisuuden täyttäminen
Työnantajan tulee itse olla aktiivinen ja tarjota työtä suoraan joko entiselle työntekijälle, taikka kysellä työvoimatoimistosta, jos irtisanottu työntekijä olisi vielä työttömänä ja tarjota hänelle työtä työvoimatoimiston kautta. Mikäli työnantaja ei tiedustele paikallisesta työvoimaviranomaisesta tietoa, vaikka hän tietäisi työntekijän olevan uudessa työssä, ei hän täytä takaisinottovelvollisuutensa vaateita.
Takaisinottovelvollisuuden laiminlyönyt työnantaja on korvausvelvollinen työntekijälle aiheutuneesta vahingosta. Takaisinottovelvollisuus on työsopimuslakiin perustuva pakottava velvoite, joka ei kuitenkaan velvoita työntekijää, jolla säilyy oikeus kieltäytyä hänelle takaisinottovelvollisuuden myötä tarjotusta työstä. Vanhalle työntekijälle tulisi tarjota sopivaa työtä ensimmäisenä ja vasta sen jälkeen, jos työntekijä kieltäytyy, työtä saa tarjota muille työpaikan ulkopuolisille hakijoille. Muun muassa korkein oikeus on todennut, että työntekijä ei ennen työsuhteensa päättymistä voi sitovasti luopua takaisinottovelvollisuuteen perustuvista oikeuksistaan. Työnantajalla on kuitenkin yleensä takaisinottovelvollisuudestaan huolimatta oikeus käyttää vuokratyövoimaa ja ottaa harjoittelija, ilman että kyseessä olisi takaisinottovelvollisuuden rikkomus. Takaisinottovelvollisuuden rikkomisesta ei ole kyse myöskään, kun paikka täytetään sisäisin siirroin, jolloin uutta henkilöä ei palkata.
Milloin ei ole takaisinottovelvollisuutta
Poikkeuksellisesti takaisinottovelvollisuutta ei ole, jos työsuhde on päättynyt työnantajan tekemän konkurssin tai hänen kuolemansa johdosta. Samoin työnantajan ei tarvitse palkata henkilöä, jonka työsuhde on purettu tai jos työntekijä on irtisanoutunut työstään itse. Kolmanneksi takaisinottovelvollisuutta ei pääsääntöisesti synny työntekijää kohtaan, joka on ollut määräaikaisessa työsuhteessa. Huomionarvoista on myös, että työtä on ennen irtisanottua tarjottava mahdollisille lomautetuille työntekijöille takaisinottovelvollisuudesta huolimatta.
Takaisinottovelvollisuutta ei ole lisäksi silloin, kun uuteen työhön perehdyttäminen tai työnhaku veisi kauemman aikaa kuin kyseinen työ kestää. Siten takaisinottovelvollisuus voi syrjäytyä esimerkiksi kiireellisen todellisen tarpeen vuoksi.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Mikäli työnantaja rikkoo takaisinottovelvollisuuttaan, tulee hänen korvata aiheuttamansa vahinko irtisanotulle työnhakijalle tämän vaatimuksesta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa