- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
Jos työnantaja irtisanoo työntekijän taloudellisilla ja tuotannollisilla perusteilla tai saneerausmenettelyssä, hänelle voi syntyä takaisinottovelvollisuus. Tällöin työnantaja on velvollinen tarjoamaan irtisanotulle työntekijälle työtä neljän kuukauden sisällä työsuhteen päättymisestä, jos työnantajalla tulee tänä aikana tarve uudelle työntekijälle samoihin tai samankaltaisiin töihin, joita irtisanottu oli tehnyt. Takaisinottoaika pitenee kuuteen kuukauteen, jos työsuhde on jatkunut vähintään 12 vuotta. Takaisinottovelvollisuus ei siis ala irtisanomisaikana, vaan vasta työsuhteen päättymisestä.
Työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus
Irtisanomisaikana työnantajalla on sen sijaan työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus, joka on laajempi kuin takaisinottovelvollisuus. Siinä missä takaisinottovelvollisuus kohdistuu vain samaan tai samankaltaiseen työhön, johon työntekijän osaaminen ja koulutus riittävät valmiiksi, irtisanomisaikana pätevä työn tarjoamis- ja koulutusvelvollisuus edellyttää myös sitä, että työnantaja tarjoaa työntekijälle muunkinlaista työtä kuin mitä hän on tehnyt ennen sekä uusien tehtävien edellyttämää koulutusta. Työnantaja ei siis saa irtisanoa työntekijää, jos hänet voidaan kouluttaa tai sijoittaa toisiin tehtäviin. Ensisijaisesti työntekijälle tulisi tarjota hänen työsopimuksensa mukaista työtä vastaavaa työtä, mutta jos tällaista työtä ei ole, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, ammattitaitoaan tai kokemustaan vastaavaa työtä. Siten työn tarjoamisvelvollisuuden laajuus riippuu melko paljonkin työsuhteen ehdoista.
Työntekijän siirtäminen vähempiarvoisiin työtehtäviin on kielletty, jos aikaisempaan työhön rinnastettavaa työtä on mahdollisesti tarjolla. Jos sellaista työtä ei ole tarjolla, työntekijälle on tarjottava muuta hänen koulutustaan, kokemustaan tai ammattitaitoaan vastaavaa työtä. Jos kokoaikaisen työn tarjoaminen ei ole mahdollista, tulee työntekijälle tarjota määräaikaista tai osa-aikaista työtä. Työn tarjoamisvelvollisuus ei ole alueellisesti rajattu, joten jos yrityksellä on toimipisteitä ympäri maata, on se velvollinen tarjoamaan työtä myös toiseltakin paikkakunnalta.
Muun työn tarjoaminen
Muun työn tarjoaminen on tehtävä niin, että työntekijä ymmärtää, että kyse on irtisanomisen vaihtoehdosta. Työntekijä saa aina kieltäytyä hänelle muuna työnä tarjotusta työstä. Kieltäytyminen johtaa työntekijän irtisanomiseen tuotannollisilla ja taloudellisilla perusteilla. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että työnantaja itse irtisanoo työntekijän, sillä pelkkä työntekijän kieltäytyminen ei tarkoita hänen irtisanoutumisilmoitustaan.
Koulutuksen tarjoaminen
Tarvittaessa on työnantajan järjestettävä työntekijälle sellaista uusien tehtävien suorittamisen edellyttävää koulutusta, jota voidaan molempien kannalta pitää kohtuullisena ja tarkoituksenmukaisena. Uudelleenkoulutus voi esimerkiksi olla täydennys-, perehdytys- tai jatkokoulutusta. Koulutuksen laajuuden arviointiin käytetään työpaikan koko ja sen on oltava työn teossa tarvittavaa ja työnantajan tarpeisiin sopivaa. Koulutusvelvollisuus ei koskaan ylety ammatillisen peruskoulutuksen antamiseen. Myös tämä velvollisuus koskee työnantajan kaikkia toimipisteitä.
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.