Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako testamentin jälkeen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Testamentin avulla henkilö voi määrätä siitä, mitä hänen omaisuudelleen tapahtuu hänen kuolemansa jälkeen. Testamentit ovat keskeinen osa perintösuunnittelua ja jokaisella täysi-ikäisellä on oikeus tehdä testamentti. Testamentit jakautuvat yleistestamenttiin eli yleisjälkisäädökseen sekä erityisjälkisäädökseen.

Perinnönjakoon voidaan ryhtyä kuolinpesän osakkaan vaatimuksesta sen jälkeen, kun kuolinpesä on asianmukaisella tavalla selvitetty. Perinnönjako edellyttää sitä, että kuolinpesän velat on maksettu tai niihin tarvittava omaisuus on laitettu erityiseen hoitoon. Jos perittävä on tehnyt testamentin, jossa hän on määrännyt tietylle henkilölle legaatin, eli jonkin tietyn esineen omaisuudestaan, tällainen erityisjälkisäädös on täytettävä tai siihen tarvittava omaisuus on pantava erityiseen hoitoon ennen kuin perinnönjako toimitetaan. Testamentin täytäntöönpano edellyttää sen tiedoksiantoa jokaiselle perilliselle erikseen.

Jakamattomasta kuolinpesästä täytettävä legaatti on pantava täytäntöön niin pian kuin se voi tapahtua tuottamatta haittaa kenellekään, jonka oikeus on pesän selvityksestä riippuvainen. Jos perinnönjako toimitetaan ennen kuin legaatti on täytetty tai siihen tarvittava omaisuus on pantu erityiseen hoitoon, kuolinpesän osakkaat vastaavat yhteisvastuullisesti tämän legaatin täytäntöönpanosta niin kuin perinnönjakoa ei olisi laisinkaan toimitettu. Jos jonkun perillisen tai testamentin saajan on täytettävä legaatti, hänen on pantava tämä legaatti täytäntöön sen jälkeen, kun hän on saanut haltuunsa sen täyttämiseen tarkoitetun omaisuuden. Jos hän ei ole saanut tätä omaisuutta haltuunsa oman laiminlyöntinsä vuoksi, hänen on korvattava siitä aiheutunut vahinko.

Jos jollekin henkilölle on määrätty testamentilla legaatti, ja tätä legaattiomaisuutta hoidetaan huolimattomasti tai saajan oikeutta muutoin vaarantaen, tuomioistuin voi määrätä, että tämä omaisuus on pantava erityiseen hoitoon, jos legaatin täyttämisestä ei ole asetettu tyydyttävää vakuutta. Jos legaatti tarkoittaa tiettyä omaisuutta, sen saajalla on oikeus saada siitä johtuva tuotto, jollei testamentista muuta johdu. Hänen on kuitenkin suoritettava siitä johtuneet tarpeelliset kustannukset, mikäli ne eivät ole aiheutuneet pesän selvityksestä, ennen kuin hänelle annetaan tämä omaisuus. Legaatin saaja ei ole kuolinpesän osakas, ellei testamentin tulkinnasta poikkeuksellisesti muuta johdu, joten hänen oikeutensa legaatin osoittamaan esineeseen tai arvo-osuuteen täytetään pesänselvityksen aikana. Jos testamentti on tehty ns. yleistestamenttina, jolloin sen saajalle on määrätty esimerkiksi koko omaisuutensa tai määräosan siitä, saajasta tulee kuolinpesän osakas, jolloin hänen oikeutensa täytetään perinnönjaossa.

Kun erityistestamentti on täytetty, voidaan perinnönjakoon ryhtyä sen jälkeen sitä koskevia yleisiä muotosäännöksiä noudattaen. Perinnönjaossa ei voida sivuuttaa perittävän tekemää testamenttia, eivätkä osakkaat voi sopia keskenään siitä, ettei testamenttia täytettäisi. Lakimiehiltämme voi kysyä lisää neuvoja perintöasioihin liittyvissä tilanteissa.

Mikä on testamentti?

Suomalainen perintöjärjestelmä rakentuu sukulaisuuden varaan, ja ensisijaisina perillisinä ovat perittävän lapset sekä puoliso. Testamentti on asiakirja, jonka avulla tästä voidaan poiketa. Testamentilla kukin voi määrätä siitä, mitä hänen omaisuudelleen tapahtuu sen jälkeen, kun aika hänestä jättää. Se on siis henkilön viimeinen tahto ja kohdistuu näin perinnönjakoon. Perintökaaren mukaan testamenttia on tulkittava siten, kuin voidaan testamentin tekijän olettaa tarkoittaneen.

Testamentin muotovaatimukset ovat tiukat, ja siksi on usein tarkoituksenmukaista tehdä se ammattilaisen avustuksella. Testamentti on tehtävä kirjallisesti kahden täysi-ikäisen todistajan ollessa yhtä aikaa läsnä, ja heidän on todistettava testamentti allekirjoituksillaan. Lisäksi heidän on merkittävä allekirjoituksiensa yhteyteen asuinpaikkansa, ammattinsa sekä todistuksen aika ja paikka. Todistajien ei tarvitse tietää testamentin sisältöä, mutta heidän on tiedettävä, että kyseessä on testamentti. Näitä muotovaatimuksia tulkitaan erittäin tiukasti, mikä tarkoittaa sitä, että mikäli testamenttia ei ole tehty edellä mainittujen vaatimusten mukaisesti, se on pätemätön. Pätemättömään testamenttiin ei voi vedota, eikä sen saajalla ole testamentin nojalla oikeutta testamentissa määrättyyn oikeuteen.

Testamentteja eli jälkisäädöksiä on kahdenlaisia: erityisjälkisäädöksiä- ja yleisjälkisäädöksiä. Yleistestamentilla perittävä määrää jäämistöstään yleisluontoisesti tai kokonaisuutena. Testamentti ei tällöin koske tiettyä omaisuutta, esinettä tai käyttöoikeutta, vaan yleisesti vainajan jäämistöä. Yleistestamentilla voidaan määrätä esimerkiksi, että perittävän koko omaisuus menee tietylle hyväntekeväisyysjärjestölle tai esimerkiksi häntä hoitaneelle sukulaiselle. 

Erityisjälkisäädös eli legaatti koskee tiettyä perittävän omaisuutta. Erityisjälkisäädöksellä voidaan määrätä esimerkiksi tietty rahasumma, esine tai käyttöoikeus tietylle taholle perittäväksi. Se eroaa siis olennaisesti yleisjälkisäädöksestä, jolla määrätään yleisluontoisesti perittävän jäämistöstä tämän kuoleman jälkeen. Legaatti voi olla esimerkiksi sellainen, jolla perittävä määrää hänen siskonsa perivän hänen kesämökkinsä. Sekä yleis- että erityistestamenttia koskevat samat muotovaatimukset testamentin tekovaiheessa.

Testamentti osana perintösuunnittelua

Perintö- tai jäämistösuunnittelulla tarkoitetaan suunnitelmaa siitä, miten perittävä haluaa omaisuutensa jakaa kuolemansa jälkeen. Perintösuunnittelun keskeisimpiä tarkoituksia ovat perintöverotuksen suunnittelu sekä puhdas halu määrätä siitä, mitä perittävän omaisuudelle tapahtuu tämän kuoleman jälkeen. Esimerkiksi perittävä voi haluta, että tämän omistama lapsuudenkoti säilyy suvun omistuksessa jatkossakin. Suunnittelulla voidaan vaikuttaa siihen, miten suuri perittävän jäämistö on ja miten sitä tullaan tämän kuoleman jälkeen käyttämään ja hyödyntämään. Lisäksi keskeinen kysymys usein on se, kuka tulee hyötymään perittävän jäämistöstä tämän kuoleman jälkeen. Perintöverosuunnittelu on laillinen suunnitelma siitä, miten kokonaisvero saataisiin perimyksessä mahdollisimman pieneksi. Verosuunnittelu ei ole sama asia kuin laiton veronkierto.

Keskeisiä instrumentteja jäämistösuunnittelussa ovat lahjat, ennakkoperinnöt sekä testamentit. Lahjoittamalla omaisuuttaan pois ennen kuolemaansa perittävä voi varmistaa esineen päätyvän juuri sille henkilölle, kenelle perittävä haluaakin. Omistusoikeus, hallintaoikeus, käyttöoikeus sekä tuotto-oikeus ovat oikeuksia, joita perittävä voi testamentata haluamilleen tahoille erityis- ja yleistestamentein. Testamentin voi tehdä myös molemminpuolisena, mikä on varsin yleistä esimerkiksi puolisoiden kesken. Sillä tarkoitetaan sitä, että puolisot testamentein määräävät toisen puolison perivän ensiksi kuolleen puolison omaisuuden joko osin tai kokonaisuudessaan.

Perinnönjako testamentin jälkeen

Se, miten olemassa oleva testamentti vaikuttaa perinnönjakoon, riippuu siitä, millainen testamentti on kyseessä. Periä voi vain sellainen henkilö, joka elää perittävän kuollessa. Mikäli perinnönsaaja kuolee perittävän jälkeen, mutta ennen perinnönjakoa, tulevat hänen tilalleen tämän perinnönsaajan oikeudenomistajat. 

Yleistestamentti täytetään perinnönjaossa muun perinnönjaon yhteydessä. Samalla ratkaistaan mahdolliset lakiosaa koskevat vaatimukset. Huomattavaa on, ettei testamentilla saa loukata rintaperillisten lakiosaa. Se tarkoittaa sitä, että testamentti on tehoton siltä osin, kun se estää rintaperillisiä saamasta lakiosaansa. Edellytyksenä tähän on, että rintaperillinen vaatii hänelle kuuluvaa lakiosaansa. Lakiosa perinnöstä on puolet siitä arvosta, joka rintaperilliselle ilman testamenttia kuuluisi. Vaatimus lakiosan saannista on esitettävä sille, joka saa lakiosaa loukkaavan testamentin mukaisen perinnön.

Legaatti eli erityisjälkisäädös on perintökaaren mukaan täytettävä jakamattomasta pesästä. Näin ollen testamentti, joka koskee vain tiettyä omaisuutta, täytetään ennen perinnönjakoa jakamattomasta kuolinpesästä. Tämä on poikkeus pääsääntöön, jonka mukaan perintö jaetaan vasta perunkirjoituksen jälkeen. Erityisjälkisäädöksen saaja ei myöskään ole pelkän legaatin nojalla kuolinpesän osakas. Näin ollen legaatinsaaja ei osallistu pelkän erityisjälkisäädöksen nojalla pesän hallintoon muiden perillisten tavoin. Käytännössä se tarkoittaa sitä, ettei legaatinsaajalla ole päätösvaltaa perittävän asioiden hoitamisessa. Legaatti tulee erottaa muusta kuolinpesästä mahdollisimman pian, mutta aiheuttamatta haittaa muille kuolinpesän osakkaille. Edellä mainittu, lakiosan loukkaamattomuuden kielto koskee myös legaatinsaajaa. Legaatin saaja saa kuitenkin osuutensa kuolinpesästä silloinkin, kun lakiosaperillisen osuutta ei voida täyttää pesästä legaatinsaajan osan täyttämisen jälkeen. Edellytyksenä tämän toteutumiselle on, että legaatinsaaja suorittaa lakiosaperillisille tämän puuttuvan lakiosan rahana.

Kysymyksiä & vastauksia

Voinko perillisenä luopua perinnöstäni?

Voit halutessasi luopua perinnöstäsi. Sinun täytyy kuitenkin huolehtia asiasta ilmoittamisesta, ilmoituksen voit tehdä esimerkiksi perunkirjoituksessa. Kun luovut perintöosuudestasi, osuutesi siirtyy sijaantuloperilliselle, siis sille, joka on sinun jälkeesi oikeutettu perintöön. Useimmiten tämä on henkilön oma lapsi. Kun luovut perinnöstäsi, vapaudut myös velvollisuudesta maksaa perintöveroa. Perintöveron maksaa perinnön lopullinen saaja

Äitini on testamentannut koko omaisuutensa hyväntekeväisyyteen. Haluaisin kuitenkin hänen ainoana perillisenään vaatia lakiosaani. Miten tämä tapahtuu?

Rintaperilliset ovat oikeutettuja perinnön lakiosaan, joka on suuruudeltaan puolet siitä, mitä rintaperillinen saisi ilman testamenttia. Lakiosavaatimus esitetään testamentinsaajalle. Vaatimus on esitettävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti annettiin tiedoksi.

Mistä tiedän, onko läheiseni mahdollisesti tehnyt testamentin?

Läheisesi on saattanut mainita asiasta eläessään, jolloin osaat todennäköisesti etsiä testamenttia hänen jäämistöstään. Mikäli läheisesi ei ole maininnut asiasta eläessään, on testamenttia etsittävä vainajan jäämistöstä. Usein testamentti on talletettuna esimerkiksi pankkiin tai vainajan käyttämään asianajotoimistoon. 

Olen perillisenä tyytymätön tehtyyn testamenttiin. Mitä voin tehdä asialle?

Perillisillä on oikeus moittia testamenttia. Testamentin moittiminen tapahtuu nostamalla kanne testamentinsaajaa vastaan käräjäoikeudessa. Kanne on nostettava kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu sinulle tiedoksi. Jos oikeus löytää laista säädetyn perusteen testamentin pätemättömyydelle, voi se julistaa testamentin pätemättömäksi. Tällaisia perusteita ovat esimerkiksi virheellinen menettely testamentin teossa tai painostus testamentin tekoon.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa