Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako silloin, kun lapsia ei ole

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

 

Suomen perintöoikeudessa noudatetaan lakisääteistä perimysjärjestystä. Suurin osa perinnöistä jaetaan vainajan rintaperillisille, eli perittävän lapsille tai näiden jälkeläisille. Mikäli vainajalla ei ollut lapsia, siirtyy perintöoikeus perillisryhmästä toiseen lakisääteistä järjestystä noudattaen. Kuitenkin niissä tilanteissa, joissa vainaja on tehnyt testamentin eikä tällä ollut rintaperillisiä, perinnönjako suoritetaan testamentin mukaisesti.

Perillisryhmät ovat jaettu niin sanottuihin parenteeleihin. Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat vainajan rintaperilliset, eli lapset sekä lasten jälkeläiset. Mikäli perittävällä ei ollut lapsia eikä lasten jälkeläisiä ja tämä oli naimisissa, saa eloonjäänyt aviopuoliso perinnön. Huomattavaa on se, että avopuolisot eivät peri toisiaan, ellei vainaja ole testamentannut omaisuuttaan avopuolisolle.

Jos vainajalla ei ollut ensimmäiseen parenteeliin kuuluvia perillisiä, eikä tämä ollut naimisissa, siirtyy perintöoikeus toiseen perillisryhmään. Toiseen parenteeliin kuuluvat perittävän vanhemmat. Lain mukaan perittävän vanhemmat saavat kumpikin puolet perinnöstä. Mikäli vainajan vanhemmat ovat kuolleet, ovat perintöön oikeutettuja vainajan sisarukset sekä heidän jälkeläisensä.

Mikäli perittävällä ei ole perillisiä toisessakaan parenteelissa, saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat, eli vainajan isovanhemmat koko perinnön. Jos vainajalla ei ollut elossa olevia isovanhempia, saavat vainajan isovanhempien jälkeläiset perinnön. Perimyksen raja on vedetty näihin henkilöihin – perittävän setiin ja tätiin, eikä sitä kaukaisemmat sukulaiset ole oikeutettuja perintöön. Näin ollen esimerkiksi vainajan serkut eivät lain mukaan peri.

Mikäli perittävä on tehnyt testamentin eikä tällä ollut rintaperillisiä, väistyy edellä selvennetty sukulaisuuteen perustuva lakisääteinen perimysjärjestys. Näin ollen tilanteissa, joissa perittävällä ei ole lapsia, on perittävä voinut määrätä omaisuutensa testamenttaamisesta täysimääräisesti. Mikäli perittävällä on rintaperillisiä, ovat nämä oikeutettuja lakiosaan, vaikka vainaja olisikin testamentannut omaisuutensa.

Jos vainajalla ei ole mihinkään parenteeliin kuuluvia perillisiä, eikä vainaja ole laatinut testamenttia, menee perintö kokonaisuudessaan valtiolle. Joissakin tilanteissa voi olla mahdollista, että valtion saama omaisuus luovutetaan perittävän läheiselle henkilölle, joka ei kuitenkaan kuulu mihinkään lakisääteiseen perillisryhmään. Tällainen läheisen perintöoikeus voi toteutua, jos Valtiokonttori katsoo sen olosuhteisiin nähden kohtuulliseksi.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa