Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako puolison kuollessa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Perintö jaetaan kuoleman jälkeen toimitettavassa perinnönjaossa. Perinnönjaossa kuolleen henkilön omaisuus jaetaan perittävien sekä testamentinsaajien kesken. Avioliitto voi purkautua joko toisen puolison kuolemaan tai avioeron astuessa voimaan. Perinnönjakoon puolison kuoleman jälkeen vaikuttaa muun muassa se, vaatiiko rintaperillinen tai testamentinsaaja jakoa. Ennen perinnönjakoa tulee omaisuuden erottelu tai ositus suorittaa aviopuolisoiden välillä eli lesken ja kuolleen puolison välillä.

Jos kuolleelta puolisolta on jäänyt rintaperillisiä, voivat leski tai rintaperillinen vaatia omaisuuden ositusta ja sen kautta omaisuuden jakoa. Rintaperillisiä ovat muun muassa lapset ja lapsenlapset. Ennen perinnönjakoa jakovaatimuksen jälkeen, tulee aviopuolisoiden omaisuus erotella eli ositus suorittaa. Osituksessa aviopuolisoiden koko omaisuus jaetaan pääsäännön mukaan tasan. Tällöin eloonjäänyt puoliso saa puolet omaisuudesta ja perilliset saavat toisen puolen jaettavakseen. Osituksen jälkeen perilliset voivat vaatia omaisuuden jakoa eli perinnönjaon toimittamista. Rekisteröity parisuhde voidaan purkaa vastaavalla tavalla, jos rekisteröidyn parisuhteen kuolleelta osapuolelta on jäänyt rintaperillisiä.

Mikäli leskellä on enemmän omaisuutta kuin, mitä kuolleella puolisollaan, leskellä on oikeus pitää koko oma omaisuutensa itsellään. Näin ollen avioliiton päättyessä kuolemaan ei suoriteta tasinkoa toiselle osapuolelle silloin, kun leski on varakkaampi osapuoli kuin kuollut puoliso. Toisin sanoen, mikäli omaisuutta on enemmän kuolleella puolisolla, leskellä on oikeus saada tasinkoa.

Mikäli kuolleelta puolisolta ei ole jäänyt rintaperillisiä, leski saa periä koko perittävän omaisuuden. Poikkeuksena on tietenkin tilanne, jossa vainaja on määrännyt testamentilla omaisuutta jollekin toiselle henkilölle. Tällöin testamentinsaaja on oikeutettu testamentissa lueteltuun omaisuuteen. Leskellä on oikeus muuhun omaisuuteen. Testamentilla vainaja voi ainoastaan määrätä omasta omaisuudestaan kuoleman varalle. Näin ollen lesken omaisuutta vainaja ei voi testamentata pois.

Kun leski aikanaan kuolee, ensimmäiseksi kuolleen lähisukulaisilla on oikeus yleensä saada perintöä puolet siitä, mitä on lesken jäämistössä. Tästä omaisuudesta leski ei voi testamentilla määrätä. Kyse on siis tilanteesta, jossa ensimmäisen puolison kuollessa ei ole toimitettu perinnönjakoa, vaan leski on pitänyt omaisuuden jakamattomana itsellään.

Huomioitavaa on se, että avopuolisot eivät peri toisiaan. Näin ollen perintö menee avopuolison kuollessa hänen lapsilleen tai jos hänellä ei ole lapsia, hänen muille perillisilleen. Mikäli kuitenkin avopuolisot ovat eläneet yhdessä vähintään viisi vuotta tai heillä on yhteinen lapsi, elossa oleva avopuoliso tai kuolleen avopuolison perilliset voivat vaatia omaisuuden erottelua tai vaatia yhteistalouteen annetusta panoksesta hyvitystä. Mikäli avopuolisot haluavat varmistua siitä, että pitempään elänyt avopuoliso saa jotain kuolleen osapuolen omaisuudesta, heidän tarvitsee tehdä siitä testamentti. Tulee huomioida se, että testamentista huolimatta rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosaa itselleen.

Mikäli rintaperillinen tai testamentinsaaja ei vaadi perinnönjakoa, on leskellä oikeus pitää kuolinpesä jakamattomana hallinnassaan. Perillisen tai testamentinsaajan jakovaatimuksesta huolimatta leskellä on oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteiseen kotiin, jos leskellä ei ole itsellään omistuksessa asuntoa, joka on sopiva kodiksi. Leskellä on edellä mainittu oikeus riippumatta siitä, omistaako asunnon ensimmäiseksi kuollut puoliso kokonaan itse tai osittain lesken kanssa yhdessä. Tähän oikeuteen kuuluu myös tavanmukaisen asuntoirtaimiston hallinta. Leski siis saa pitää hallussaan tavanmukaisen asuntoirtaimiston. Kodinkoneita voidaan pitää tavanmukaisena asuntoirtaimistona. Tämä lesken oikeus pitää jakamattomana hallinnassaan asunto sekä tavanmukainen asuntoirtaimisto on turvaa lesken elämälle aviopuolison kuoleman jälkeen. Elämän tulee jatkua taloudellisesti samana kuin ennen aviopuolison kuolemaa.

Leskellä on hallintaoikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että lesken tulee pitää normaalia huolta omaisuudesta, mutta hän ei saa esimerkiksi myydä omaisuutta ilman perillisten hyväksyntää. Lesken hallintaoikeus kattaa tuoton eli mikäli omaisuudesta kertyy tuottoa, leskellä on oikeus pitää ne itsellään.

Perinnönjaossa kyseinen asunto, jonka leski saa pitää hallussaan, voi olla perinnönjaon jakokohteena. Tällöin asuntoa rasittaa kuitenkin lesken eliniän kestävä hallintaoikeus. Perillisen kannalta tämä lesken hallintaoikeus voi olla kannattavaa, koska perintöverotuksessa vähennetään hallintaoikeuden pääoma-arvo jäämistön arvosta. Näin ollen perintöveron määrä vähentyy. Pääoma-osuus on tietty lakimääräinen osuus, joka on verrannollinen lesken ikään. Leski ei joudu maksamaan hallintaoikeudestaan perintöveroa.

Perintö jaetaan ensimmäisen puolison kuollessa siis ainoastaan, jos leski, rintaperillinen tai testamentinsaaja vaatii jaon suorittamista. Muuten leskellä on oikeus pitää kuolleen puolison omaisuus jakamattomana. Mikäli jakoa vaaditaan, suoritetaan ensin puolisoiden omaisuuden ositus. Tämän jälkeen perittävän omaisuus voidaan jakaa perillisten kesken. Tällöinkin leskellä on oikeus pitää hallinnassaan yhteinen asunto ja tavanmukainen koti-irtaimisto. 

Vinkit

- Jakovaatimuksesta huolimatta leskellä on oikeus pitää jakamattomana hallussaan yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja tavanmukainen koti-irtaimisto.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa