Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako leski

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Tietyissä tapauksissa leski perii puolisonsa. Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä ole jäänyt rintaperillistä, menee jäämistö eloonjääneelle puolisolle. Tämä oikeus perintöön ei kuitenkaan kokonaan poissulje kuolleen puolison perillisten oikeuksia. Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, sisarus tai sisaruksen jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä. Eloonjäänyt puoliso ei saa testamentilla määrätä siitä, mihin ensiksi kuolleen perilliset ovat oikeutettuja.

Vaikka leskellä ei olisikaan perintöoikeutta, tulee hänen oikeutensa ottaa huomioon perinnönjaossa. Aina ensiksi täytyy huomioida lesken oikeus hallita jäämistöä kokonaisuudessaan, ellei rintaperillisten jakovaatimuksesta muuta johdu. Kyse on lesken enimmäissuojasta. Jostain syystä perilliset saattavat kuitenkin katsoa kuolinpesän jakamisen tarpeelliseksi, ja vaativat jakoa. Tällöin lesken enimmäissuoja kutistuu lesken vähimmäissuojaksi. Vaikka jakoa vaadittaisiinkin, leski saa edelleen pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämän asunnon tavanomaisine asuinirtaimistoineen, ellei lesken omaisuuteen kuulu asumistarkoitukseen sopivaa asuntoa. Leskelle on siis kaikissa tapauksissa turvattu mahdollisuus asumiseen.

Voi myös olla, että perinnönjättäjä on jättänyt omaisuuttaan puolisolleen testamentilla.

Perintöasiat muuttuvat nopeasti monimutkaisiksi, ja ongelmien välttämiseksi onkin hyvä turvautua ammattilaisen apuun. Lakiasioissa apua tarjoavat Minilexin lakimiehet, jotka tavoitat myös lakipuhelimen kautta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa