Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako lesken kuoleman jälkeen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jos perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä, perii leski ensiksi kuolleen puolison. Perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken toimitetaan vasta lesken kuoleman jälkeen.

Lesken kuoleman jälkeen toimitetaan perinnönjako lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Tässä tarkoitettuja ensiksi kuolleen puolison perillisiä ovat lähinnä hänen vanhempansa tai sisaruksensa tai sisarusten lapset. He ovat niin kutsuttuja toissijaisia perillisiä. Testamentilla on mahdollista saattaa kenet tahansa toissijaisen perillisen asemaan. Nämä toissijaiset perilliset ovat ensiksi kuolleen puolison perillisiä mutta lesken kuolinpesän osakkaita. Tämä tarkoittaa sitä, että he voivat vaatia jakoa vasta lesken kuoleman jälkeen.

Lesken kuoleman jälkeen jaon kohteena on lesken omaisuus, joka koostuu lesken omasta omaisuudesta ja omaisuudesta, jonka leski peri ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Lähtökohtana on, että ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat omaisuutta pesästä sen mukaan, missä suhteessa ensiksi kuolleen puolison jäämistö oli hänen kuollessaan puolisoiden yhteenlaskettuun omaisuuteen nähden. Nämä pesäosuudet oletetaan yhtä suuriksi, mistä seuraa, että lesken pesä jaetaan puoliksi ensiksi kuolleen puolison perillisten ja lesken perillisten kesken. Nämä puoliskot jaetaan perimystä koskevien säännösten mukaisesti kummankin perimyshaaran sisällä. Periaatteesta, jonka mukaan pesäosuudet oletetaan yhtä suuriksi voidaan poiketa erilaisin perustein. Näin toimitaan esimerkiksi tilanteessa, jossa puolisoilla oli avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa