Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako lesken kuoleman jälkeen

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Perinnönjakoa ei tarvitse suorittaa heti aviopuolison kuoltua, vaan perinnönjako voidaan toimittaa vasta lesken kuoltua. Huomattava on, että vaikka perinnönjakoa on mahdollista lykätä jopa vuosikymmeniä, on perunkirjoitus aina toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Jos perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä, perii leski ensiksi kuolleen puolison. Perinnönjako ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken toimitetaan vasta lesken kuoleman jälkeen.

Lesken kuoleman jälkeen toimitetaan perinnönjako lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison perillisten kesken. Tässä tarkoitettuja ensiksi kuolleen puolison perillisiä ovat lähinnä hänen vanhempansa tai sisaruksensa tai sisarustensa lapset. He ovat niin kutsuttuja toissijaisia perillisiä. Testamentilla on mahdollista saattaa kenet tahansa toissijaisen perillisen asemaan. Nämä toissijaiset perilliset ovat ensiksi kuolleen puolison perillisiä mutta lesken kuolinpesän osakkaita. Tämä tarkoittaa sitä, että he voivat vaatia jakoa vasta lesken kuoleman jälkeen.

Lesken kuoleman jälkeen jaon kohteena on lesken omaisuus, joka koostuu lesken omasta omaisuudesta ja omaisuudesta, jonka leski peri ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Lähtökohtana on, että ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat omaisuutta pesästä sen mukaan, missä suhteessa ensiksi kuolleen puolison jäämistö oli hänen kuollessaan puolisoiden yhteenlaskettuun omaisuuteen nähden. Nämä pesäosuudet oletetaan yhtä suuriksi, mistä seuraa, että lesken pesä jaetaan puoliksi ensiksi kuolleen puolison perillisten ja lesken perillisten kesken. Nämä puoliskot jaetaan perimystä koskevien säännösten mukaisesti kummankin perimyshaaran sisällä. Periaatteesta, jonka mukaan pesäosuudet oletetaan yhtä suuriksi, voidaan poiketa erilaisin perustein. Näin toimitaan esimerkiksi tilanteessa, jossa puolisoilla oli avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

Perunkirjoituksen toimittaminen

Perunkirjoitus on aina toimitettava kolmen kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perunkirjoituksessa kuolinpesän omaisuus tulee ilmoittaa perukirjaan arvioitavaksi. Perunkirjoituksen toimittaminen on tärkeää, jotta vainajan velat ja varat saadaan luotettavasti arvioitua sellaisina, kuin ne kuolinpäivänä olivat. Vaikkei perintöä jaettaisi heti, on tämä tärkeää juuri myöhempiä jäämistötoimia varten. Perukirja on toimitettava myös, vaikka edesmennyt henkilö olisi täysin varaton ja velaton. Erityisistä syistä verottaja voi myöntää toimitusajan pidennyksen, esimerkiksi pesän suuruuden vuoksi. Lisäaikaa myönnetään useimmiten noin kahdesta kolmeen kuukautta. Huomattavaa on, että verottaja voi määrätä perunkirjoituksen myöhästymisestä veronkorotussanktioita. Perukirja toimii perintöverotuspäätöksen perustana.

Avioparien kohdalla on erityisen tärkeää, että lesken mahdollinen avio-oikeudesta vapaa omaisuus merkitään ja arvostetaan sellaisena, kuin se oli ensiksi kuolleen puolison kuolinpäivänä. Tämä merkitään ensiksi kuolleen puolison perukirjaan; lesken avio-oikeudesta vapaa omaisuushan ei vaikuta edesmenneen puolison jäämistön suuruuteen. Aviopuolisoiden välinen omaisuuden ositus on toimitettava ennen perinnönjaon aloittamista. Perintöverotuksellisista syistä näiden seikkojen kirjaaminen perukirjaan on ehdottoman tärkeää.

Perunkirjoituksessa arvostetaan omaisuus, mutta on huomioitava, ettei se sido sellaisenaan myöhemmässä perinnönjaossa. Omaisuuden arvostamisen tarkoitus on nimensä mukaisesti selvittää omaisuuden arvoa, sekä perillisille että verottajalle. Koska perunkirjoitus ei sisällä sellaisenaan sitovia päätöksiä, ei perunkirjoitusta myöskään voi moittia.

Ositus on toimitettava ennen perinnönjakoa

Omaisuuden osituksella tarkoitetaan sitä prosessia, joka suoritetaan aviopuolisoiden omaisuuden välillä avioliiton päättyessä esimerkiksi kuolemaan. Osituksessa puolisoiden koko omaisuus lasketaan yhteen, ja jaetaan puolisoiden välillä tasan. Kun avioliitto on päättynyt toisen puolison kuolemaan, jää eloonjääneelle puolisolle avio-oikeuden nojalla puolet hänen sekä hänen kuolleen puolisonsa yhteenlasketusta omaisuudesta. 

Useimmiten puolisoiden omaisuudet ovat eri suuruisia. Mikäli kuollut puoliso oli leskeä varakkaampi, suorittaa kuolinpesä leskelle tasinkoa. Mikäli kuitenkin leski oli pariskunnasta varakkaampi osapuoli, ei lesken tarvitse suorittaa kuolinpesälle tasinkoa. Tätä etuoikeutta olla suorittamatta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison perillisille kutsutaan tasinkoprivilegiksi. Huomattavaa on, että tämä koskee vain avio-oikeuden alaista omaisuutta, ei siis sellaista omaisuutta, joka on avioehdon alaista.

Perinnönjako lesken jälkeen

Lesken kuoleman jälkeen toimitetaan perukirja aivan kuten perukirja toimitettiin myös ensiksi kuolleen puolison jälkeen. Perunkirjoituksen tekee pesän ilmoittaja eli se, joka tuntee pesän tilanteen parhaiten. Pesän ilmoittaja ilmoittaa uskotuille miehille pesän varallisuuden sekä velat, samoin kuin muut pesää koskevat tiedot. Perunkirjoitus on toimitettava jo edellä mainitussa kolmen kuukauden määräajassa.

Lesken jälkeen toimitettavan perunkirjoituksen osakkaita voivat olla esimerkiksi puolisoiden yhteiset lapset, eli rintaperilliset. Tällöin omaisuus menee lähtökohtaisesti puolisoiden yhteisten lasten kesken tasan. Mikäli ensiksi kuolleella puolisolla ei ole ollut lapsia, on leski oletusarvoisesti perinyt hänet. Tällaisessa tilanteessa lesken kuoltua tulevat pesän osakkaiksi ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset. Tällaisen tilanteen ollessa käsillä on puolet lesken pesästä jaettava ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille. Näitä toissijaisia perillisiä ovat ensiksi kuolleen puolison vanhemmat, sisarukset sekä näiden lapset.

Huomioitavaa on, että vain mikäli leski on perinyt lain nojalla ensiksi kuolleen puolison, on toissijaiset perilliset kutsuttava perunkirjoitukseen. Mikäli ositus on toimitettu jo ensiksi kuolleen puolison perillisten ja lesken välillä ja omaisuus näin erotettu ensiksi kuolleen perillisille, ei toissijaisilla perillisillä ole osakasasemaa lesken kuolinpesässä. Lesken kuolinpesän jaon monimutkaisuus riippuu siis pitkälti aviopuolisoiden välisistä sukulaisuussuhteista. Mikäli puolisoilla on ollut vain yhteisiä lapsia, perivät nämä rintaperilliset vanhempansa. Mikäli ensiksi kuolleella ei ole ollut lapsia, mutkistuu tilanne, ja kuolinpesän osakkaiden määrä saattaa kasvaa huomattavankin suureksi.

Kysymyksiä & vastauksia

Milloin aviopuolisoiden välillä on toimitettava ositus?

Lähtökohtaisesti ositus on toimitettava avioliiton päättyessä. Poikkeuksen tästä muodostaa avioehto. Mikäli siis sinulla ja puolisollasi ei ole avioehtoa, on ositus toimitettava liiton päättyessä joko avioeroon tai kuolemaan. Mikäli avioparilla on avioehto, ei heillä ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen eikä ositusta näin toimiteta. Sen sijaan suoritetaan omaisuuden erottelu, jossa erotetaan puolisoiden omaisuus erilleen.

Osituksessa leski saa vainajalta varoja. Onko lesken maksettava tästä osituksessa saamastaan tasingosta perintöveroa?

Tasinko ei liity perintöasioihin, vaan on erillinen toimenpiteensä perinnönjakoon liittyvistä seikoista. Tasingon maksu liittyy avioliiton purkuun, ja avioliitto on purettava, jotta perintö voidaan jakaa. Koska tasinko ei ole perintöä, ei leski maksa tasingosta perintöveroa. Sen sijaan, mikäli leski perii puolisonsa testamentin nojalla, on leski velvollinen maksamaan tästä testamentatusta omaisuudesta perintöveron.

Onko kuolinpesä pakko jakaa ensiksi kuolleen puolison jälkeen?

Ei ole. Kuolinpesä voidaan pitää jakamattomana niin kauan kuin kuolinpesän osakkaat haluavat, usein esimerkiksi niin kauan kuin leski on elossa. Tällöin kuolinpesä on usein yhteishallinnossa, jolloin osakkaiden tulee tehdä kaikki pesää koskevat päätökset yhdessä. Jokaisella osakkaalla on kuitenkin oikeus vaatia pesänjakoa. Jakamaton kuolinpesä ei vapauta perunkirjoitusvelvollisuudesta, eikä myöskään lykkää perintöveron maksua.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa