Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako - lapseton pariskunta

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Jos perittävä on naimisissa eikä hänellä ole rintaperillisiä eikä hän ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, eloonjäänyt puoliso perii kuolleen puolison omaisuuden. Eloonjäänyt puoliso on tällöin ensin kuolleen puolison ainoa perillinen.

Leskellä on oikeus melko vapaasti käyttää puolisoltaan perimäänsä omaisuutta. Leski voi esimerkiksi myydä tällaista omaisuutta vapaasti. Jos leski lahjoittaa omaisuutta, se voidaan tarvittaessa vaatia palautettavaksi lesken kuolinpesään. Leskellä ei ole kuitenkaan oikeutta testamentata sitä omaisuutta, jonka hän on perinyt ensin kuolleelta puolisoltaan. Omasta omaisuudestaan leski voi päättää vapaasti.

Jos leski on perinyt puolisonsa suoraan lain nojalla, lesken kuoleman jälkeen ensin kuolleen puolison toissijaiset perilliset saavat ensin kuolleen puolison omaisuuden. Käytännössä lesken kuolinpesän omaisuus jaetaan puoliksi ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten ja lesken perillisten kesken. Puolittamisperiaatteesta kuitenkin poiketaan, jos puolisoilla on ollut avioehtosopimus.

Toissijaiset perilliset ovat niitä perillisiä, jotka olisivat saaneen ensiksi kuolleen puolison omaisuuden, jos leski ei olisi perinyt häntä. Toissijaisia perillisiä ovat vainajan vanhemmat. Jos vanhemmat ovat kuolleet, perillisiä ovat vainajan sisarukset. Jos sisarukset ovat kuolleet, tulee heidän sijaan heidän jälkeläisensä. Jos ensiksi kuolleen puolison toissijaisia perillisiä ei ole, omaisuus menee kokonaan lesken perillisille.

Jos perittävä on tehnyt testamentin lesken hyväksi, lesken asema riippuu testamentin sisällöstä. Testamentti voi olla omistusoikeus- tai hallintaoikeustestamentti. Jos testamentti on hallintaoikeustestamentti, leskellä on elinikäinen käyttöoikeus omaisuuteen, mutta omistusoikeus on tällöin ensin kuolleen puolison toissijaisilla perillisillä.

Jos ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset ovat hyväksyneet lesken hyväksi tehdyn omistusoikeustestamentin, ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset eivät enää, testamentin tultua lainvoimaiseksi, kuulu lesken kuolinpesään. Perittävä on kuitenkin voinut tehdä rajoitetun omistusoikeustestamentin, johon siis sisältyy toissijaismääräys. Tällöin leskellä on oikeus määrätä omaisuudesta elinaikanaan, mutta hän ei voi määrätä siitä testamentilla eikä lesken perillisillä ole oikeutta tähän omaisuuteen. Rajoitetussa omistusoikeustestamentissa omaisuus on määrätty eloonjääneelle puolisolle ja lesken kuoleman jälkeen toissijaiselle saajalle, esimerkiksi ensin kuolleen puolison toissijaisille perillisille.

Leski perii siis ensin kuolleen aviopuolisonsa, jos vainajalla ei ollut rintaperillisiä. Jos aviopuolisot eivät ole tehneet testamenttia, omaisuus jaetaan lain säännöksien mukaan. Lesken omaisuuteen kuuluu siis sekä hänen omaisuutensa että hänen ensiksi kuolleelta puolisolta perimänsä omaisuus. Pääsääntöisesti omaisuus jaetaan lesken kuoleman jälkeen tasan. Omaisuudesta puolet saa ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset ja toisen puolen saa lesken perilliset. Tasajaosta poiketaan silloin, jos puolisoiden välillä on ollut avioehtosopimus. Jos jommallakummalla puolisolla ei ole laissa mainittuja perillisiä, omaisuus jaetaan kokonaan toisen puolison perillisten kesken.

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa