Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako ja suosiolahja

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Kuolinpesän varoihin on lisättävä perittävän jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka tämän jälkeläiselle tahi näiden puolisoille antamansa sellainen lahja, jolla on ilmeisesti tarkoitettu suosia sen saajaa lakiosaan oikeutetun perillisen vahingoksi. Tällaista lahjaa kutsutaan suosiolahjaksi. Suosiolahjasäännöksen tarkoituksena on turvata rintaperillisten yhdenvertaisuus ja perinnön tasajako.

Suosiolahjaa voidaan pitää ennakkoperinnön kääntöpuolena, sillä jos perittävä on määrännyt, että jokin lahja ei ole ennakkoperintöä, määräys synnyttää suosimisolettaman. Koska suosiolahjan arvo voidaan kuitenkin ennakkoperinnön tavoin lisätä kuolinpesän varoihin, tämä kaventaa minimiinsä perittävän mahdollisuuden antaa yhdelle perillisistä sellaisen lahjan, jota ei lainkaan oteta huomioon perinnönjaossa. Suosiolahjasäännöksellä suojataan ainoastaan lakiosaan oikeutettua perillistä eli rintaperillisiä (perittävän lapsia ja näiden jälkeläisiä), eivätkä kaukaisemmat sukulaiset tai testamentin saajat voi vedota suosiolahjaan.

Lakiin ei sisälly nimenomaista aikarajaa sille, kuinka vanha lahja voidaan ottaa suosiolahjana huomioon. Suosiolahjaan vetoavan rintaperillisen tulee kuitenkin pystyä näyttämään toteen se, että lahjanantajan tarkoituksena on ollut suosia yhtä perillistä muiden kustannuksella. Suosimistarkoituksen todistaminen voi olla toisinaan haastavaa, etenkin jos kyse on vanhasta lahjoituksesta, mutta toisinaan suosimistarkoitus voi kuitenkin olla hyvin selkeästi osoitettavissa. Esimerkiksi, jos lahjanantaja on kieltänyt lahjoituksen ennakkoperintöluonteen, se osoittaa usein suosimistarkoitusta. Jos kuitenkin lahjoituksen tarkoituksena on ollut esimerkiksi lahjoittajan vanhuudenpäivien tai yritystoiminnan jatkuvuuden turvaaminen, ei kyseessä ole suosiolahja.

Rintaperillisen tulee vaatia suosiolahjan lisäämistä jäämistön arvoon. Vaatimus tulee tehdä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, kuten jo perukirjaa laadittaessa tai myöhemmin perinnönjaossa. Tämän jälkeen lakiosat lasketaan niin kuin omaisuus olisi edelleen kuolinpesässä. Jos lakiosaa ei voida täysimääräisesti täyttää silloin, kun suosiolahjaan perustuvat laskennalliset lisäykset on tehty, voi lakiosaan oikeutettu perillinen nostaa lakiosan täydennyskanteen lahjansaajaa vastaan. Tällöin suosiolahjan saanut voidaan velvoittaa suorittamaan rintaperilliselle lakiosan täydennyksenä se määrä, mikä lakiosasta on jäänyt uupumaan.

Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja suosiolahjasta, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa