Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako ja lakiosaoikeus

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Rintaperillisellä ja tämän jälkeläisellä sekä ottolapsella on oikeus lakiosaan perittävän kuoleman jälkeen. Jos perittävän lapsi on kuollut, lakiosaoikeus siirtyy hänen lapselleen ja niin edelleen. Lakiosa on puolet edellä mainitulle perilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevasta perintöosan arvosta. Jos perittävällä on esimerkiksi kaksi lasta ja jäämistön arvo on 100 000 euroa, jolloin kummankin perintöosuus on 50 000 euroa ja lakiosan suuruus on 25 000 euroa.

Lakiosaa määrättäessä otetaan huomioon myös se, jonka perittävä on testamentissaan tehnyt perinnöttömäksi tai joka muusta laillisesta syystä jää osattomaksi perinnöstä. Tällainen muu syy voi olla esimerkiksi se, että perillinen luopuu perinnöstään. Jos perittävällä on esimerkiksi kaksi lasta, joista toinen on luopunut perinnöstään, lakiosan suuruus on edelleen 25 000 euroa. Lakiosan suuruus lasketaan luopumisesta huolimatta niin, kuin luopuja olisi ottanut perinnön vastaan. Sama tilanne on silloin, jos perittävä on testamentissaan tehnyt jonkun perinnöttömäksi.

Perittävän tekemä testamentti ei saa loukata rintaperillisen lakiosaoikeutta. Testamentti on perillistä kohtaan tehoton siltä osin kuin se estää häntä saamasta lakiosaansa jäämistöstä tai rajoittaa hänen oikeuttaan määrätä lakiosana tulevasta omaisuudesta. Testamentti on kuitenkin tehokas silloin, kun testamentin saaja suorittaa lakiosaan oikeutetulle perilliselle hänen lakiosaansa vastaavan tai siitä puuttuvan määrän rahana kohtuullisen ajan kuluessa, jos rahasuoritusta ei ole testamentissa kielletty. Jos lahjanlupauksena annettu sitoumus oli täyttämättä perittävän kuollessa, ei sitä saateta voimaan sikäli, kun se loukkaa perillisen oikeutta lakiosaan.

Lakiosaan määrää laskettaessa pesän varoihin on lisättävä perittävän antama ennakkoperintö sekä, ellei erityisiä vastasyitä ole, testamenttiin rinnastettava lahja sekä perittävän jälkeläiselleen tai ottolapselleen taikka näiden puolisoille antamansa suosiolahja. Jos perittävä on kuolemansa varalta ottamassaan henkivakuutuksessa määrännyt kolmannen henkilön edunsaajaksi tai siirtänyt henkivakuutuksensa kolmannelle henkilölle, on perittävän suorittamat vakuutusmaksut, jos ne eivät ole kohtuullisessa suhteessa hänen oloihinsa ja varoihinsa, luettava pesän varojen lisäykseksi perintöosaa määrättäessä, kuitenkin enintään vakuutusmäärään saakka. Sellainen perillisen saama omaisuus, joka on otettava huomioon perintöosaa määrättäessä, luetaan hänen lakiosansa vähennykseksi.

Jos perillinen ei siitä huolimatta, että testamentti ja lahjanlupaus on jätetty huomioon ottamatta, voi saada lakiosaansa, on se, jolle perittävä on eläessään antanut ennakkoperinnön, testamenttiin rinnastuvan lahjan taikka suosiolahjan, tai se, joka on saanut edellä mainitun vakuutusmäärän, velvollinen vastaamaan lakiosan täydentämisestä enintään sillä määrällä, mitä perintöosaa määrättäessä on luettava pesän varojen lisäykseksi.

Jos lakiosan täydennysvelvollisia on useita, heidän vastuunsa määräytyy suhteellisesti kunkin vastuumäärän mukaan. Jos taas lakiosan täydennystä vaaditaan siltä, jolla itselläänkin on oikeus lakiosaa, hän saa pitää sen, mitä hänen lakiosaansa tarvitaan. Lakiosan täydennystä on vaadittava kanteella vuoden kuluessa siitä, kun perillinen on saanut tiedon perittävän kuolemasta ja sellaisesta perittävän tekemän oikeustoimesta, joka loukkaa hänen oikeuttaan lakiosaan, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa perittävän kuolemasta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa