- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos vainajalta ei jää testamenttia, perinnönjako toimitetaan lain mukaisen perimysjärjestyksen mukaan. Tällöin perillisellä on oltava vahvistettu sukulaisuussuhde perittävään. Perittävä ei itse voi sitovasti määrätä jäämistöstään millään muulla tavoin kuin testamentilla. Tämän vuoksi on tärkeää laatia testamentti, jos halutaan poiketa lain mukaisesta perimysjärjestyksestä.
Suomessa periä voi vain se, joka elää perittävän kuolinhetkellä. Myös kuolinhetkellä syntymätön, mutta ennen perittävän kuolemaa siitetty lapsi saa perillisaseman jos hän syntyy sittemmin elävänä. Perillisasemaan ei vaikuta se onko perillinen terve vai sairas, oikeustoimikelpoinen tai dementikko. Olennaista on vain sukulaisuussuhde perittävään, eivät perillisen omat ominaisuudet tai läheisyyssuhde perittävään.
Jos perittävällä oli lapsia tai ottolapsia, eli rintaperillisiä, jäämistö jaetaan heidän kesken. Rintaperillisen perillisasemaan ei vaikuta se, onko hän perittävän ja lesken yhteinen lapsi, edellisestä liitosta tai avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi, jonka sukulaisuussuhde on vahvistettu. Ratkaisevaa rintaperillisen perimysoikeutta ratkaistaessa on hänen lain mukaisesti vahvistettu sukulaisasemansa perittävään. Jos rintaperillinen itse on kuollut, hänen sijaansa tulevat hänen omat jälkeläisensä. Leski perii puolisonsa ilman testamenttia vain siinä tapauksessa, ettei perittävällä ollut rintaperillisiä. Muilla sukulaisilla kuin rintaperillisillä ei ole lakiosaoikeutta, joten kaikki muut sukulaiset on myös mahdollista syrjäyttää perinnöstä testamentilla.
Jos perittävällä ei ollut lapsia eikä hän ollut kuollessaan naimisissa, perivät hänen äitinsä ja isänsä hänet. Silloin kun äiti tai isä on kuollut, tämän osuuden saavat hänen siskonsa ja veljensä. Jos joku siskoista tai veljistä on kuollut, tämän osuus menee hänen jälkeläisilleen. Silloin kun näitäkään sukulaisia ei ole, perinnön saavat isovanhemmat. Jos jompikumpi tai molemmat isovanhemmat ovat kuolleet, perintö menee heidän lapsilleen, eli sedille, tädeille ja enoille. Isovanhempien perillisryhmässä ei ole enää samanlaista rajatonta sijaantulo-oikeutta. Suomessa serkut eivät enää peri, vaan tässä tapauksessa perintö menee valtiolle, jos testamenttia ei ole tehty.
Perintöoikeudelliset asiat ovat yleensä monimutkaisia, sillä niihin vaikuttavat hyvin monet seikat. Testamentilla voidaan yleensä tehokkaasti järjestää perimysjärjestys halutun mukaiseksi. Jos perinnönjako tai testamentin teko mietityttävät, kannattaa ottaa yhteyttä lakimieheen.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa