Minilex - Lakipuhelin

Perinnönjako – puoliso ja lapset

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Perintökaaren mukaan lähinnä perillisen asemassa ovat perittävän rintaperilliset eli vainajan lapset. Kukin lapsista on oikeutettu yhtä suureen osaan perinnöstä. Perintöosuuksiin vaikuttavat kuitenkin perittävän eläessään antamat lahjat.  Jos perittävän lapsi on kuollut, lapsen jälkeiset tulevat hänen sijaansa.

Tilanteessa, jossa perittävältä on jäänyt sekä puoliso että lapsia, on eloonjääneellä puolisolla oikeus hallita koko kuolleen puolison perintöä jakamattomana itsellään. Rintaperillisillä (ja testamentinsaajalla) on kuitenkin oikeus esittää jakovaatimus, jolloin lesken asema heikkenee. Jakovaatimuksen estämättä leskellä on kuitenkin oikeus hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa ja sen tavanomaista irtaimistoa. Leski voi myös itse vaatia perinnönjakoa.

Kuolleen puolison jälkeen on tehtävä omaisuuden ositus, jos puolisoilla oli keskenään avio-oikeuden alaista omaisuutta. Vasta tämän ja velkojen maksamisen jälkeen nähdään, kuinka suuri varallisuus perättävältä on jäänyt jaettavaksi.

Perittävä on voinut laatia omaisuudestaan myös testamentin puolisonsa hyväksi. Näissä tilanteissa on syytä huomioida rintaperillisten oikeus lakiosaan.

Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä jäänyt rintaperillisiä, menee koko perintö eloonjääneelle puolisolle. Vasta lesken kuoleman jälkeen jaetaan ensiksi kuolleen puolison perintö hänen muiden perillisten (esim. sisaruksien) kesken tasaosuuksin.

Perintökysymyksissä on syytä kääntyä lakimiehen puoleen riitojen ja väärinymmärrysten välttämiseksi. 

- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 7 - 23 -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa