» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos avioliitto purkautuu kuoleman johdosta ja perittävältä jää lähimpänä oikeudenomistajana rintaperillinen tai testamentin saaja, leski saa pitää jäämistön kokonaisuudessaan jakamattomana hallinnassaan. Tätä kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Näin toimitaan, vaikka rintaperillinen ja leski eivät olisi sukua, eli leski olisi rintaperillisen isäpuoli tai äitipuoli. Rintaperillinen ja testamentinsaaja voivat kuitenkin aina vaatia, että perinnönjako toimitetaan. Vaikka rintaperillinen tekisi jakovaatimuksen, saa leski siitä huolimatta pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon, jos kodiksi sopivaa asuntoa ei ennestään sisälly eloonjääneen puolison varallisuuteen. Yhteisessä kodissa oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan. Tätä kutsutaan lesken vähimmäissuojaksi. Lesken on hallinta-aikanaan huolehdittava, että asunnon arvo ei laske ja että se arvoltaan vähentymättömänä voi siirtyä perillisille lesken käyttöoikeuden lakattua.
Kuolleen henkilön rintaperilliset ja testamentinsaaja voivat siis lesken hallintaoikeudesta huolimatta vaatia perinnönjakoa lesken eläessä. Tällöin lesken suoja ulottuu vain vähimmäissuojaan eli asuntoon ja asuntoirtaimistoon. Kun rintaperillisten ja aviolesken välillä ei ole biologista sidettä, perilliset ovat yleensä hanakampia vaatimaan jakoa lesken eläessä. Jako voidaan toimittaa osittaisena, jolloin perinnönjaossa jaetaan kaikki muu omaisuus paitsi puolisoiden yhteinen asunto ja asuntoirtaimisto. Perillisillä on oikeus jakaa jäämistö myös kokonaan, mutta tällöin on hankalaa, kun jonkun osalle tulee jaossa lesken hallinnassa oleva asunto. Vaikka asunnon omistusoikeus siirtyisi jaossa perilliselle, se ei vaikuta lesken asemaan. Hallintaoikeus loppuu vasta lesken kuolemaan. Jos perittävä haluaa tällaisessa tilanteessa paremmin suojata lesken aseman esimerkiksi rintaperillistensä ja heidän äiti- tai isäpuolensa välien ollessa viileät, kannattaa puolisoiden tehdä keskinäinen hallintaoikeustestamentti.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa