Minilex - Lakipuhelin

Perimysjärjestys perinnönjaossa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Laissa on määritelty perimysjärjestys siltä varalta, että perittävä ei ole määrännyt siitä, kenelle hänen omaisuutensa menee hänen kuolemansa jälkeen. Jos perittävällä oli kuollessaan lapsia, perintö jaetaan hänen lastensa kesken tasan. Jos perittävän lapsi on kuollut ennen perittävää, hänen osuutensa jaetaan hänen jälkeläistensä kesken. Perittävän lapsia ja heidän lapsiaan kutsutaan rintaperillisiksi. Rintaperilliset muodostavat ensimmäisen perillisryhmän.

Jos perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä, aviopuoliso perii hänen omaisuutensa. Rekisteröidyssä parisuhteessa eläneet rinnastetaan aviopuolisoihin. Avopuolisolla ei kuitenkaan ole oikeutta perintöön ilman hänen hyväksi tehtyä testamenttia.

Toiseen perillisryhmään kuuluvat perittävän isä ja äiti. Jos perittävällä ei ole rintaperillisiä eikä hän ollut avioliitossa tai elänyt rekisteröidyssä parisuhteessa, hänet perivät hänen omat vanhempansa. Omaisuus jaetaan tasan hänen äitinsä ja isänsä kesken. Jos äiti tai isä on kuollut, jakavat perittävän veljet ja sisaret hänen osansa. Kuolleen veljen ja sisaren tilalle tulevat hänen jälkeläisensä. Jos sisaruksia tai sisaruksien jälkeläisiä ei ole, mutta jompikumpi vanhemmista elää, saa elossa oleva vanhempi koko perinnön.

Jos perittävältä on jäänyt veli- tai sisarpuolia, saavat he yhdessä täyssisarten kanssa sen osan, mikä olisi kuulunut heidän isälleen tai äidilleen. Jollei sisaruksia tai heidän jälkeläisiään ole ja molemmat vanhemmat ovat kuolleet, veli- ja sisarpuolet perivät koko omaisuuden. Kuolleiden veli- ja sisarpuolien sijaan tulevat heidän jälkeläisensä.

Jos perilliseltä ei ole jäänyt ensimmäiseen eikä toiseen perillisryhmään kuuluvia perillisiä, perintö siirtyy kolmanteen perillisryhmään. Muiden perillisten puuttuessa omaisuuden saavat perittävän isän ja äidin vanhemmat. Kuolleen isovanhemman osuus menee hänen lapselleen. Perimysoikeus katkeaa perittävän serkkuihin. Perittävän serkut eivät ole oikeutettuja perintöön. Jos yhteenkään perillisryhmään kuuluvia perillisiä ei ole, eikä omaisuudesta ole määrätty testamentilla, valtio perii koko omaisuuden.

Perimysjärjestys on siis kolmiportainen. Jos perittävältä jää ensimmäiseen perillisryhmään kuuluvia perillisiä, toiseen ja kolmanteen perillistyhmään kuuluvat perilliset eivät ole oikeutettuja perintöön. Siirtyminen perillisryhmästä toiseen tapahtuu vain, jos lähempään perillisryhmään kuuluvia perillisiä ei ole.

Lakimääräistä perimysjärjestystä noudatetaan perinnönjaossa silloin, kun vainaja oli naimaton eikä hän ollut määrännyt omaisuudestaan testamentilla. Perilliset voivat myös perinnönjaossa poiketa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä ja jakaa omaisuutta haluamallaan tavalla. Lisätietoa lakimääräisestä perimysjärjestyksestä saat soittamalla lakipuhelimeen tai ottamalla yhteyttä lakimieheen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa