Minilex - Lakipuhelin

Perimysjärjestys perinnönjaossa

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Silloin, kun perittävä ei ole ollut naimisissa eikä hän ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, noudatetaan perinnönjaossa lakimääräistä perimysjärjestystä. Perintökaaren mukainen perimysjärjestys perustuu parenteeliperiaatteelle, jonka mukaan perittävän sukulaiset jaetaan sukulaisuussuhteen mukaan tiettyihin perillisryhmiin. Ensimmäisen parenteelin muodostavat aina rintaperilliset eli lapset. Mikäli perittävällä ei ole rintaperillisiä tai he ovat kuolleet, siirtyy perintö seuraavan parenteeliin kuuluville sukulaisille.

 

Miten perintö jaetaan, jos perittävä ei ole ollut naimisissa, eikä tehnyt testamenttia?

Perintö jaetaan laissa säädetyn perimysjärjestyksen mukaisesti ainoastaan niissä tilanteissa, joissa perittävä ei ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, eikä häneltä ole jäänyt leskeä, joka hänet perisi. Tällöin perittävän sukulaiset jaetaan kolmeen eri parenteeliin, eli perillisryhmään, joiden perusteella voidaan selvittää, kuka on perittävän läheisin elossa oleva sukulainen ja näin ollen oikeutettu perintöön.

 

Mihin parenteeliin kukin sukulainen kuuluu?

  1. Ensimmäinen parenteeli: rintaperilliset

Ensimmäiseen parenteeliin kuuluvat perittävän rintaperilliset, eli lapset ja ottolapset. Jos perittävältä on jäänyt yksikin rintaperillinen, menee perittävän koko omaisuus hänelle. Mikäli perittävällä on ollut useampia rintaperillisiä, mutta osa heistä on kuollut ennen vanhempaansa, siirtyy kuolleen rintaperillisen perintö-osuus tämän mahdollisille jälkeläisille. 

Tällaista järjestelyä kutsutaan sijaantuloperiaatteeksi, joka ensimmäisessä, rintaperillisten parenteelissa on rajaton. Periaatteen nojalla perintö siirtyy ensimmäisen parenteelin sisällä eteenpäin aina niin kauan, että ensimmäinen elossa oleva jälkeläinen löytyy. Mikäli rintaperillisiä tai sijaantuloperillisiä ei ole, menee perintö seuraavaan parenteeliin kuuluvalle sukulaiselle. Käytännössä tämä on kuitenkin harvinaista.

  1. Toinen parenteeli: vanhemmat ja sisarukset

Toiseen parenteeliin kuuluvat perittävän vanhemmat ja sisarukset sekä sisarusten sijaantuloperilliset. Tämä tarkoittaa sitä, että mikäli perittävä ei ole ollut naimisissa, eikä häneltä ole jäänyt lapsia, saa perittävän äiti ja isä kumpainenkin puolet perittävän omaisuudesta.

Jos kumpikaan vanhemmista ei ole elossa, menee perintö perittävän sisaruksille tai heidän jälkeläisilleen. Myös tässä tapauksessa sijaantulo-oikeus on rajaton. Mikäli siskoja tai veljiä ei ole elossa, mutta perittävällä on veli- tai sisarpuoli, on heillä täyssukulaisten puuttuessa oikeus perintöön.

  1. Kolmas parenteeli: isovanhemmat, tädit ja sedät

Kolmanteen ja viimeiseen parenteeliin kuuluvat perittävän isovanhemmat sekä heidän lapsensa. Jos perittävältä ei ole jäänyt yhtäkään aiempaan parenteeliin kuuluvaa perillistä, siirtyy perintö perittävän isovanhemmille. Mikäli isovanhemmatkin ovat jo kuolleet, jaetaan perintö perittävän tätien ja setien kesken. Tädit ja sedät ovatkin viimeisiä mahdollisia perillisiä, sillä heidän lapsensa, perittävän serkut, eivät enää peri. Tätien ja setien puuttuessa perintö menisi siis valtiolle.

 

Kysymyksiä ja vastauksia

1. Mitä tarkoitetaan sijaantulo-oikeudella?

Sijaantulo-oikeudella tarkoitetaan kuolleen perillisen jälkeläiselle kuuluvaa oikeutta perintöön. Rintaperillisten kohdalla tämä sijaantulo-oikeus on rajaton, eli perittävän lasten jälkeläisissä voidaan mennä niin kauas kuin tarve vaatii kunnes elossa oleva jälkeläinen löytyy. Kolmannessa parenteelissa isovanhempien kohdalla sijaantulo-oikeus sen sijaan rajoittuu heidän lapsiinsa, eli perittävän täteihin ja setiin.

2. Voivatko lapsenlapset saada osan perinnöstä, vaikka perittävän omia rintaperillisiä olisi vielä elossa?

Lapsenlapsi voi saada perintöä sijaantulo-oikeutensa nojalla niissä tilanteissa, joissa perittävän rintaperillinen, eli lapsenlapsen oma vanhempi on kuollut.

3. Voivatko serkut saada perintöä?

Lain mukaan serkut eivät ole oikeutettuja saamaan perintöä. Perittävä voi kuitenkin luonnollisesti testamentata omaisuuttaan haluamalleen taholle, kuten kaukaisimmille sukulaisilleen.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa