Minilex - Lakipuhelin

Ositus vai perinnönjako?

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

Ositus on aina tehtävä ennen perinnönjakoa, jos vainaja oli naimisissa. Osituksessa erotetaan lesken omaisuus kuolinpesän omaisuudesta. Ennen perinnönjakoa on välttämätöntä selvittää, mikä omaisuus kuuluu kuolinpesään ja mikä leskelle. Leskellä on lain mukaan avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen, ellei oikeutta ole suljettu pois avioehdolla. Avio-oikeuden perusteella leskelle kuuluu puolet puolisoiden yhteenlasketun omaisuuden säästöstä. Testamentilla ja avioehtosopimuksella voidaan määrätä myös toisin. Jos vainajalla oli enemmän omaisuutta kuin leskellä, on kuolinpesän maksettava leskelle tasinkoa. Lesken ei kuitenkaan tarvitse maksaa kuolinpesälle tasinkoa, vaikka hänen omaisuutensa olisi suurempi kuin vainajan. Jos puolisoilla ei ollut avioehtosopimuksen vuoksi minkäänlaista avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, suoritetaan osituksen sijaan omaisuuden erottelu.

Osituksen tekeminen liittyy usein perinnönjakoon. Ositus ja perinnönjako ovat kuitenkin erillisiä toimia, joista osituksen voi tehdä, vaikka perinnönjakoa ei vielä tehtäisikään. Perinnönjako sen sijaan on mahdollista vasta osituksen tekemisen jälkeen, jotta saadaan selvitettyä, mikä omaisuus kuuluu jaettavaan jäämistöön. Jakamattomassa kuolinpesässä ei ole pakko tehdä ositusta, mutta joissain tilanteissa sen tekeminen kannattaa. 

Osituksen tekemistä voi vaatia kuka tahansa kuolinpesän osakkaista. Samat henkilöt, jotka voivat vaatia perinnönjakoa, voivat vaatia osituksen toimittamista lesken ja kuolinpesän välillä. Osituksen toimittamisesta on hyötyä erityisesti silloin, jos leskellä ja puolisoilla on eri rintaperilliset tai toissijaiset perilliset. Näin voidaan määritellä lesken vielä eläessä sekä ensin kuolleen puolison että lesken kuolinpesään kuuluva omaisuus. Jos leskellä on ollut enemmän omaisuutta, eikä hän ole antanut tasinkoa kuolinpesälle, voi leski osituksen avulla siirtää tasinkoetunsa omille perillisilleen. Osituksen tekeminen voi vaikuttaa myös verotukseen. Esimerkiksi asunnon luovutusvoittoveroon vaikuttaa se, onko lesken ja kuolinpesän välillä tehty ositusta vai ei. Ositus voi johtaa myös perintöveron oikaisuun, jos perukirjan ja ositussopimuksen tiedot poikkeavat merkittävästi toisistaan.

Osituksessa määritellään lesken ja kuolinpesän väliset varallisuussuhteet: mikä on lesken omaisuutta ja mikä kuolinpesän. Jäämistön jakaminen kuolinpesän osakkaiden kesken vaatii kuitenkin aina perinnönjaon toimittamista. Perinnönjako on syytä toimittaa, jos jäämistö halutaan realisoida ja kuolinpesän olemassaolo lakkauttaa. Jäämistön ositukseen ja perinnönjakoon liittyvissä kysymyksissä kannattaa pyytää neuvoa juristilta.

- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät artikkelit


 

Selaa lakitietoa