- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kun toinen puolisoista kuolee voi hänen jälkeensä jättämä leski saada perillisen aseman. Vaikka leski ei kyseistä asemaa saisikaan, on hänen asemansa suojattu eri tavoin laissa. Leskeä on suojattu laissa säännöksellä, jonka mukaan leskellä on oikeus pitää kuolleen puolison omaisuus jakamattomana hallinnassaan, jos kuolleen puolison rintaperillinen eikä mahdollinen testamentinsaaja vaadi perinnönjakoa. Vaikka perinnönjakoa vaadittaisiinkin, on leskellä oikeus pitää hallinnassaan hänen ja kuolleen puolison yhteisenä kotina käytetty asunto tai sellainen kuolleen puolison jäämistöön kuuluva asunto, joka sopii lesken kodiksi. Jos leski itse omistaa kodikseen sopivan asunnon, ei hänellä tällaista oikeutta ole. Jos ensiksi kuollut puoliso ei jätä jälkeensä lapsia eikä hän ole laatinut testamenttia, saa leski perijän aseman. Lesken jäämistöön kohdistuvat oikeudet määräytyvät sillä perusteella, millainen oikeus leskellä on ollut ensiksi kuolleen puolison jäämistöön.
Jos leskellä on käyttöoikeus kaikkeen kuolleen puolison omaisuuteen, tai jos rintaperillinen tai testamentinsaaja on vaatinut perinnönjakoa ja leskellä on käyttöoikeus vähimmäissuojan nojalla asuntoon sekä tavanomaiseen koti-irtaimistoon, siirtyy tämän kyseisen käyttöoikeuden alainen omaisuus lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison perillistaholle. Lesken käyttöoikeuden alainen omaisuus ei siis tulekaan hänen omien perillistensä hyödyksi. Tämä on luonnollista, sillä ensiksi kuolleen puolison perilliset ovat jo lesken elinaikana omistaneet käyttöoikeuden alaisen omaisuuden, leski on vain pitänyt sitä hallinnassaan. Leski ei täten voi elinaikanaan myydä saamaansa käyttöoikeutta, eikä sitä voida ulosmitata hänen veloistaan ilman perillisten tai testamentinsaajan suostumusta. Näin siksi, että käyttöoikeus on henkilökohtainen, eikä leski omista sen kohteena olevaa omaisuutta.
Vaikka leski saa perillisen aseman sen seurauksena, ettei ensiksi kuollut puoliso jätä jälkeensä rintaperillisiä eikä hän ole laatinut testamenttia, ei hän kuitenkaan syrjäytä täysin ensiksi kuolleen puolison sukulaisia heidän perillisasemastaan. Ensiksi kuolleen puolison sukulaiset, jotka eivät vielä kyseisen puolison kuollessa ole oikeutettuja perintöön, ovat toissijaisina perillisinä oikeutettuja tiettyyn osuuteen pesästä, jonka leski jättää jälkeensä. Kyseisten sukulaisten oikeus siis aktualisoituu kun leskikin kuolee. Lesken kuollessa toissijaisista perillisistä tulee hänen kuolinpesänsä osakkaita, vaikka he eivät olekaan hänen, vaan ensiksi kuolleen puolison perillisiä. Omaisuus jonka leski jättää jälkeensä tulee jaettavaksi hänen omien perillistensä sekä ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Kun jako näiden kahden välillä on suoritettu, jakavat he perinnöstä saamansa osuuden omilla tahoillaan. Toinen perillistahoista oikeutettu lesken jäämistöön kokonaisuudessaan, jos kaikki ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset ovat kuolleet, tai jos leski ei jätä jälkeensä perillisiä.
Jos sinulla jäi kysyttävää lesken jäämistöön tai sen jakoon liittyen, suosittelen sinua olemaan yhteydessä lakimiehiimme.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa