Otetaanko ulosotossa oleva verovelka huomioon avioeron osituksessa verovelallisen omistuksen vähennyksenä? Jos otetaan, voiko verovelan osuutta toisen puolison osalta kohtuullistaa, kun hän ei ole ollut missään tekemisissä verovelan syntymiseen avioliittoa edeltävän aikana? Verovelkaan syytön puolisohan joutuisi muutoin toimimaan velanmaksumiehenä.
Milloin yksityisen henkilön verovelka vanhenee?

1 vastaus


Minilex

Soita lakimiehelle - 0600 12 450

Hei,

avioero-osituksessa määritetään kummankin puolison netto-omaisuus eli omaisuuden säästö. Avioliittolain 99 §:n mukaan puolison omaisuudesta vähennetään ne yksityiset velat, jotka ovat syntyneet ennen avioeroasian vireille tuloa. Verovelka siis lähtökohtaisesti huomioidaan osituksessa: Toisesta puolisosta ei toki tule velallista, mutta velka vähentää hänelle tulevaa rahamäärää.

Tästä lähtökohdasta voidaan kuitenkin poiketa. Ensinnäkin yksimieliset puolisot voivat toki sopia osituksessa, että jakavat omaisuuden niin kuin itse haluavat. Jos puolisot eivät pääse yksimielisyyteen siitä, miten verovelkaa pitäisi kohdella, siihen voi soveltua lain 99 §:n 3 momentti. Sen mukaan huolimattomasta taloudenhoidosta johtuva velka katetaan ensi sijassa omaisuudella, johon ei ole avio-oikeutta: Avio-oikeudesta vapaata on esimerkiksi omaisuus, jonka puoliso on ansainnut tai saanut sen jälkeen, kun avioero tuli vireille
.
Jos verovelka on päässyt syntymään esimerkiksi ilmeisen ajattelemattomuuden vuoksi, se lienee tällaista velkaa. Jos velallisella on tarpeeksi avio-oikeudesta vapaata omaisuutta verovelan kattamiseen, verovelka siis ei vähennä toiselle puolisolle tulevaa rahamäärää.

On kuitenkin mahdollista, että velkaa ei voida kattaa vapaaomaisuudella ja että asiasta ei päästä sopuun. Silloin kysymys kuuluu, voidaanko ositusta sovitella. Avioliittolain 103 b §:n nojalla tuomioistuin voi tietyillä tavoilla sovitella ositusta, jotta kumpikaan osapuoli ei saisi kohtuutonta ja perusteetonta hyötyä. Tässä tapauksessa kysymykseen voi tulla vain 1) kohdan mukainen ns. tasinko-oikeuden rajoittaminen. Jos velallinen muutoin saisi toiselta puolisolta tasinkoa velan johdosta, tuomioistuin voi rajoittaa tasinkoa. Mutta jos velallinen maksaa tasinkoa ja toinen puoliso haluaa enemmän tasinkoa, laki ei salli sovittelua.

Verovelka vanhenee viiden vuoden kuluttua veron määräämistä seuranneen vuoden alusta. (Laki verojen ja maksujen täytäntöönpanosta, 20 §). Esimerkiksi vuoden 2016 alussa vanhenee verovelka, joka johtuu vuonna 2010 määrätystä verosta.

Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.

Aiheeseen liittyvät kysymykset

 

» Lakipalvelut jopa 40 % edullisemmin - nopeasti ja luotettavasti »