Hei. Eläkkeellä olevalla äidilläni on ulosotossa velkaa noin 1700e. Hän sai päätöksen että hänen ja isäni yhteisesti omistama talo on ulosmitattu sähköliittymineen. Tämä ulosmittaus päätös tehty siis kaksi päivää ennen kuin ko. velka olisi vanhentunut. Ulosmittauspäätös siis tehty ilmeisesti vain sen vuoksi että voidaan periä vielä vaikka vanhenee? Mitä tässä nyt voi tehdä velka on kuitenkin niin pieni ettei sen vuoksi viitsisi asuntoaan menettää?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
130 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Ulosmittaus on kuitenkin saatettu toimittaa vastoin sääntöä, jonka mukaan määräosin omistettua kiinteistöä tai rakennusta ei saa ulosmitata, jos ulosmittauksen merkitys on selvässä epäsuhteessa ulosmittauksesta saatavaan hyötyyn nähden. Tällainen epäsuhta on kyseessä, jos saatavan määrä on vähäinen verrattuna ulosmitattavan omaisuuden arvoon. Ennen ulosmittauksesta päättämistä olisi tullut kuulla jokaista yhteisomistajaa, mutta tähän ei ole luonnollisesti ryhdytty silloin, jos ulosmittauksesta päättäneellä ulosottomiehellä ei ole ollut tietoa yhteisomistussuhteen olemassaolosta.
Ulosmittauksesta päätettäessä ei voida tutkia tarkasti esimerkiksi rakennusten omistussuhteita, joten jos joku rakennuksen yhteisomistajista ei itse osoita esimerkiksi kauppakirjalla omistavansa määräosaa rakennuksesta, noudatetaan päätöksen tekemisessä ulosottokaaren olettamasäännöksiä. Yksi esimerkkitapaus olettamasääntöjen soveltamisesta on tilanne, jossa naiselle yksin on merkitty lainhuuto siihen kiinteistöön, jonka alueella talo sijaitsee. Tällöin kiinteistön ja sen alueella olevan rakennuksen oletetaan kuuluvan naiselle, ellei muuta näytetä. Olettamasäännöksistä on mahdollista kysyä lisätietoa Minilexin lakipuhelimesta.
Jos omaisuuden myyntiä koskevaa myynti-ilmoitusta ei ole vielä julkaistu, tulee ulosottomiehen itse korjata tekemänsä päätös, jos se on perustunut selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen, kuten edellä mainittuun kieltoon ulosmitata määräosin omistettua esinettä. Ulosottomiehelle on mahdollista tehdä kirjallinen vaatimus itseoikaisusta. On kuitenkin otettava huomioon, että määräaika varsinaiselle ulosmittauspäätöksestä valittamiselle kuluu, vaikka olisi tehnyt itseoikaisupyynnön. Jos määräaika valituksen tekemiselle (kolme viikkoa) on kulumassa loppuun, on sivullisen (tapauksessa isän) kannattavaa tehdä valitus käräjäoikeudelle, vaikka jompikumpi asianosaisista olisi jo tehnyt pyynnön itseoikaisusta. Tapauksessa isän on yhteisomistajana myös mahdollista nostaa täytäntöönpanoriitakanne, jos hän ei ole laiminlyönyt oikeutensa valvomista jossakin tilanteessa, jossa yhteisomistussuhteeseen olisi tullut vedota. Tällainen voi olla esimerkiksi tilanne, jossa on järjestetty asianosaiskeskustelu, jossa olisi tullut ilmoittaa kyseisestä yhteisomistuksesta. Täytäntöönpanoriitakanne voidaan nostaa joko tuomioistuimen antaman osoituksen jälkeen neljän viikon määräajassa tai ilman osoitusta. Tuomioistuin antaa osoituksen sille, joka tekee väitteen esimerkiksi yhteisomistajuudestaan. Kanteen nostaminen osoituksesta on kannattavampaa, koska se keskeyttää automaattisesti täytäntöönpanon. Lisätietoa itseoikaisusta, valituksesta tai täytäntöönpanoriitakanteesta kannattaa kysyä lakipuhelimen kautta.
Vaikka omaisuus on ulosmitattu, niin ulosottomies ei saa myydä yhteisesti omistettua omaisuutta, jota toinen yhteisomistaja käyttää vakituisena asuntonaan ilman tämän toisen yhteisomistajan suostumusta, vaikkakin voi käynnistää yhteisomistuksen purkamismenettelyn, jossa yhteisomistajia on kuultava. Lisätietoja tästä purkamismenettelystä voi kysyä Minilexin lakipuhelimen kautta.
Vaihtoehtona on myös, että toinen yhteisomistaja (isä) lunastaa velallisen osuuden talosta, jolloin ulosottomiehen ei tarvitse ryhtyä omaisuuden myymiseen. Lisätietoa lunastamisesta saa Minilexin lakipuhelimen välityksellä.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.