Mun kaveri kuulemma haluaisi aloittaa freerunningin, eli aloittaa parkourin harrastamisen. Freerunning sisältää myös usein talojen/muiden esteiden päälle kiipeämistä tai jotain semmoista. Ja kun mun kaveri pyys mua mukaan niin ajattelin vaan varmistaa, että onko talojen/muiden julkisten esteiden päälle kiipeileminen (turvallisesti) laillista vai laitonta?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
Minilex Oy
20 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kotirauhan rikkomista on esimerkiksi metelöinti tai muu vastaava tapa aiheuttaa, että asukkaat eivät saa olla rauhassa. Esimerkiksi toistuva tai pitkäaikainen tärinän aiheuttaminen voidaan katsoa kotirauhan rikkomiseksi. Kun esimerkiksi katolla juostaan ja hypitään, aiheutuu siitä meteliä asukkaille. Toisaaltakin myös yksityisyyden suoja on vaarassa, kun toisten katoilla kiipeillään. Yksityiselämää suojataan etenkin kotirauhan suojaamilla paikoilla muun muassa luvattomalta tunkeutumiselta. On siis eri asia, jos talon asukas on vaikkapa kutsunut jonkun kylään. Tällöin ei kyse ole kotirauhan rikkomisesta. Sen sijaan jos ulkopuoliset oleilevat kotirauhan piiriin kuuluvalla alueella, se on tunkeutumista. Yksityisyyteen katsotaan nimittäin kuuluvan oikeus oleskella määrätyllä alueella tarvitsematta sietää ulkopuolisten läheisyyttä, häirintää, katselua tai kuuntelua. Tunkeutumista on vaikkapa aidan yli kiipeäminen. Tämä katsotaan kotirauhan rikkomiseksi.
Kotirauhan rikkomisesta voidaan tuomita sakkoa tai enintään 6 kuukautta vankeutta. Pääsääntöisesti tuomitaan sakkoa. Toisaalta talon omistajan luvalla, teko ei ole enää oikeudeton. Niinpä kun kysyy talon omistajan lupaa, saa pääsääntöisesti katolla kiipeillä ja harrastaa parkouria.
Julkisten rakennusten katolla kiipeily ei ole kotirauhan rikkomista, vaan julkisrauhan rikkomista. Jos esimerkiksi kiipeilee Finlandia-talon katolla, kyse on julkisrauhan rikkomisesta. Julkisrauhan rikkomisesta tuomitaan samoin kuin kotirauhankin rikkomisesta, sakkoa tai enintään 6 kuukautta vankeutta. Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut vain vähäistä haittaa. Oikeuskäytännössä on esimerkiksi sakkoa tuomittu julkisrauhan rikkomisesta, kun oli kiivetty Finlandia-talon katolle viemään sen seinälle plakaatti.
Kotirauharikoksesta nostaa yleensä syytteen ns. asianomistaja eli se, jonka oikeuksia on loukattu. Toisaalta silloin, kun on kiipeilty julkisen talon katolla, niin syyteoikeus on syyttäjällä. Toisin sanoen, jos talon omistaja on armollinen, hän ei kenties nosta syytettä. Toisaaltakin, jos olette tekohetkellä alle 15-vuotiaita, ei teitä voida asettaa syytteeseen. Kuitenkin vahingonkorvausvastuu ei katso ikää. Jopa 4-vuotiaita lapsukaisia on tuomittu vahingonkorvauksien maksuun.
Esimerkiksi jos vahinkoa aiheutuu talolle tai aidalle tms. omaisuudelle itselleen, voi omistaja pääsääntöisesti vaatia vahingonkorvausta aiheutuneista vahingoista. Näin ollen, esimerkiksi jos putoaa katosta läpi tai rikkoo alas tullessaan muuta omaisuutta, voi omistaja nostaa vahingonkorvauskanteen vahingonaiheuttajan iästä riippumatta. Joka tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttaa toiselle vahingon, on pääsääntöisesti velvollinen korvaamaan sen. Jos vahingon on aiheuttanut kahdeksaatoista vuotta nuorempi, on hän velvollinen korvaamaan siitä määrän, joka hänen ikäänsä ja kehitystasoonsa, teon laatuun, vahingon aiheuttajan ja vahingon kärsineen varallisuusoloihin sekä muihin olosuhteisiin katsoen harkitaan kohtuulliseksi.
Jos nuori rikoksentekijä on varaton, voidaan vahinkojen korvaamista jatkaa esimerkiksi sitten, kun nuori rikoksentekijä saa rahaa korvatakseen vahingot. Vahingonkorvausvelka on voimassa 3 vuotta, ennen kuin se vanhenee. Kuitenkin jos vanhentuminen katkaistaan, alkaa uusi kolmen vuoden määräaika. Mikäli velasta on kuitenkin annettu lainvoimainen tuomio, vanhenee se kuitenkin viidessä vuodessa. Velan katkaiseminen on niinkin yksinkertaista, kuin esimerkiksi muistuttaa velallista velan olemassaolosta.
Kannattaa havaita myös se, että jos katolta putoaa, saattaa syntyä pahaa jälkeä. Tällöin voi herätä kysymys, kuka maksaa sairaalakulut? Onko vika kenties talon omistajan, kun hänen kattonsa on esimerkiksi niin liukas ja vaikea kiipeiltävä? Vastaus on se, että mikäli on itse myötävaikuttanut vahinkoon, ei vahingonkorvausta voi vaatia esimerkiksi talon omistajalta. Talon katolta pudotessaan, on monella mennyt solis- ja kylkiluita poikki tai murtunut. Koska näissä tilanteissa kiipeilijän on täytynyt käsittää, että hän on vaarassa pudota, niin silloin katsotaan henkilön itse itselleensä kevytmielisyydellään ja tuottamuksellaan vahinkoa aiheuttaneen. Näin ollen, ei talon omistaja joudu maksumieheksi asiassa.
Se, voisivatko vanhemmat joutua korvaamaan omien lastensa aiheuttamat vahingot esimerkiksi, jos lapset vahingossa aidan yli kiipeillessään särkevät aidan, on epätodennäköistä. Vanhemmilla on toisaalta vastuu valvoa jälkikasvunsa perään. Vanhempien täytyy vahtia lapsiaan. Vanhemmatkaan eivät voi kuitenkaan tosiasiallisesti koko ajan olla lastensa kintereillä. Täten vanhemmat voitaisiin laittaa vahingonkorvausvastuuseen lähinnä niissä tilanteissa, kun vanhemmat ovat nimenomaisesti käskeneet lapsensa kiipeilemään toisten katolle.
Toisten rakennusten päälle kiipeily on siis laitonta, mutta tekohetkellä alle 15-vuotiasta ei voida syytteeseen asettaa. Vahingonkorvausvelvollisuus voi kuitenkin tulla kyseeseen iästä riippumatta.
(Mikäli kiipeilee, kannattaa joka tapauksessa ehdottomasti noudattaa suurta varovaisuutta). Hyvää kevättä!
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.