Onko vainoamista se, että perheeseen kuuluva jäsen tekee rikosilmoituksen tekstiviesteistä, joissa on haluttu lähestyä vain ja ainoastaan häntä ja kun ilmoittaa ettei voi ymmärtää sitä, miksi ei voida pitää yhtä ja olla kuin oikea perhe yms. yhteydenpitoa, kun ei puheväleissä olla.
Kunnianloukkauksesta syytetään minun mielipiteestäni hänen sukulaisista ja siitä, että ymmärrän miksi toisella on paha olo. Muita osapuolia ja julkista ei tämäkään asia ole ollut vain kahdenkeskistä. Toinen osapuoli ei kylläkään ole kommentoinut teksteihin juurikaan koskaan.
Kunnianloukkauksesta syytetään minun mielipiteestäni hänen sukulaisista ja siitä, että ymmärrän miksi toisella on paha olo. Muita osapuolia ja julkista ei tämäkään asia ole ollut vain kahdenkeskistä. Toinen osapuoli ei kylläkään ole kommentoinut teksteihin juurikaan koskaan.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
39 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Rikoslakimme säätää vainoamisesta seuraavaa: Joka toistuvasti uhkaa, seuraa, tarkkailee, ottaa yhteyttä tai muuten näihin rinnastettavalla tavalla oikeudettomasti vainoaa toista siten, että se on omiaan aiheuttamaan vainotussa pelkoa tai ahdistusta, on tuomittava, jollei teosta muualla laissa säädetä yhtä ankaraa tai ankarampaa rangaistusta, vainoamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi (Rikoslain 25. luku 7a§).
Vainoamista voi siis olla myös yhteydenottaminen, mikäli se on omiaan aiheuttamaan vainotussa henkilössä pelkoa tai ahdistusta. Yhteydenottaminen voi tapahtua myös viestillä.
Yksittäisen viestin lähettämistä ei kuitenkaan voida pitää vainoamisena, vaan edellytyksenä on, että useat viestit (vainoamisen osateot) vaikuttavat henkilön elämänlaatuun siten, että tämä häiritsevä tila voi muodostua erittäin pelottavaksi tai ahdistavaksi ja hänen elämäänsä hallitsevaksi.
Kirjoittamanne kuvauksen perusteella kyseessä voisi olla myös Rikoslain 24. luvun 1§:n mukainen viestintärauhan rikkominen. Viestintärauhan rikkominen voi tulla kyseeseen tilanteessa, jossa joku häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää viestejä tai soittaa toiselle siten, että teko on omiaan aiheuttamaan tälle huomattavaa häiriötä tai haittaa.
Tämän säännöksen taustalla on ajatus siitä, että henkilöillä on oikeus olla rauhassa yksityisyyteen kohdistuvalta häiritsevältä oikeudettomalta viestinnältä. Henkilöitä siis halutaan suojella häiriösoitoilta sekä asiattomalta, kiusalliselta ja ei-toivotulta viestinnältä.
Jotta viestien lähettäminen voidaan katsoa viestintärauhan rikkomiseksi tulee viestejä tullut lähettää toistuvasti. Yksittäisen viestin lähettäminen ei täytä tätä vaatimusta. Tarkkoja viestien lukumääriä on kuitenkin mahdoton antaa.
Rangaistavuus edellyttää myös, että viestit ovat omiaan aiheuttamaan häiritylle henkilölle huomattavaa häiriötä tai haittaa. Kun tätä haitan mahdollisuutta arvioidaan, otetaan huomioon mm. viestien lukumäärä, ajankohta sekä viestien sisältö.
Lisäksi on muistettava, että viestinnän on tullut tapahtua häiritsemistarkoituksessa. Tällä tarkoitetaan sitä, että viestin lähettäjä on halunnut viestillään häiritä viestin vastaanottajaa tai aiheuttaa tälle haittaa. Arvioitaessa sitä, onko viestinlähettäjän tarkoituksena ollut aiheuttaa viestin vastaanottajalle häiriötä kiinnitetään huomiota mm. viestien sisältöön sekä toistuvuuteen.
Käytännössä voi olla vaikea arvioida sitä, milloin tämä häirintätarkoitus täyttyy.
Kirjoittamastanne kuvauksesta ei käynyt ilmi, kuinka pitkäkestoista, usein tapahtuvaa tai sisältöistä viestintä on tarkalleen ollut, joten on vaikea arvioida, täyttyykö tapauksessa viestintärauhan rikkomisen tai vainoamisen tunnusmerkistö.
Toiseen kysymykseenne liittyen, kunnianloukkauksesta säädettään rikoslaissamme seuraavasti:
Joka 1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka 2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista, on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon (Rikoslaki 24. luku 9§).
Käytännössä kunnianloukkaus siis edellyttää, että henkilö on tahallisesti esittänyt virheellisen tiedon tai vihauksen toisesta, ja tämä on omiaan aiheuttamaan toiselle vahinkoa, kärsimystä tai häneen kohdistuvaa halveksuntaa. Tapauksen kuvauksesta ei käynyt tarkemmin ilmi, millaisesta käyttäytymisestä väitetyssä kunnianloukkauksessa oli kyse, joten tässä vaiheessa on mahdotonta antaa tarkempaa arvioita siitä, voisiko tapauksessa todella olla kyse kunnianloukkauksesta.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.