Pyydä tarjous lakipalvelusta
Jätä sitomaton tarjouspyyntö juristeille
Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.
Tai soita maksutta ja luottamuksellisesti Minilex-juristiverkoston asiakaspalveluun:
+358 400 4111 43
klo 8 - 19 • la–su 10 - 17
Tarvitsetko nopean vastauksen lakikysymykseesi?
Soita lakipuhelimeen: 0600 12 450
klo 8 - 23 • la–su 9 - 23

Minilex
14 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kiitos kysymyksestänne. Rikoslain mukaan viestintäsalaisuuden loukkaus on kyseessä esimerkiksi silloin, kun henkilö oikeudettomasti avaa toiselle osoitetun suljetun viestin (esim. kirjeen), tai suojauksen murtaen hankkii tiedon teknisellä keinolla tallennetusta, ulkopuoliselta suojatusta viestistä. Viestintäsalaisuuden loukkausta koskeva rikoslain rangaistussäännös suojaa siis yksilön kirjesalaisuutta. Täten mikäli henkilö ilman suljetun kirjeen vastaanottajan suostumusta avaa toiselle tarkoitetun kirjeen, on kyse viestintäsalaisuuden loukkauksesta.
Sille ei anneta oikeudellista merkitystä, vaikka kirjeen luvatta avannut henkilö toimittaisikin kirjeen oikealle vastaanottajalle sen avattuaan. Vaikka henkilö tällöin toimittaisikin kirjeen sen oikealle vastaanottajalle, on hän silti loukannut viestintäsalaisuutta. Rikosvastuun syntymisen kannalta olennaista on kuitenkin kirjeen avanneen henkilön tahallisuus: mikäli henkilö ei ole tahallisesti avannut toiselle osoitettua kirjettä, ei kyse ole viestintäsalaisuuden loukkauksesta. Teko edellyttää siis tahallisuutta ollakseen rikos.
Näyttökysymykseen ei voida antaa yksiselitteistä vastausta. Viimekädessä esitutkintaviranomainen mahdollisen esitutkintansa kautta selvittää asiaan liittyvää näyttöä ja pyrkii selvittämään asioiden oikean kulun.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.