Onko sallittua kopioida netistä (googlesta) jokin tuote kuva jossa ei ole vesileimaa tai mitään muun yrityksen merkkiä ja saako sitä julkaista oman yrityksen kotisivuilla vaikka kyseinen kuva ei ole oma? ja jos tämä ei ole sallittua niin mitä seurauksia tällä voi olla?
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
Minilex Oy
20 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kertomasi perusteella kyse on ns. tavanomaisesta valokuvasta, joka ei ole esimerkiksi minkään tunnetun valokuvaajan taideteos eli itsenäinen teos. Siitäkin huolimatta periaatteessa jokaista valokuvaa suojataan lakisääteisesti tekijänoikeuksilla. Valokuvaa koskee vielä ns. valokuvan erityissuoja.
Valokuvan, joka on internetissä jaossa, saa kopioida vapaasti yksityiseen käyttöön, jos valokuva on saatettu yleisön saataville laillisesti. Lain sallima yksityinen käyttö tarkoittaa sitä, että saat kopioida kuvasta muutaman kopion omaksi iloksesi. On huomattava, että yksityiseenkään käyttöön ei siis saa hyödyntää sellaista valokuvaa, joka on kopioitu laittomasta lähteestä. Laiton lähde on kyseessä silloin, kun valokuvaa ei ole saatettu tai valmistettu yleisön saataviin lain mukaisella tavalla. Tällöin on kyse tilanteista, joissa teos on kopioitu lähteestä, joka loukkaa valokuvaajan taloudellisia oikeuksia. Taloudellisilla oikeuksilla tarkoitetaan valokuvaajan oikeuksia saattaa teos yleisön saataville ja valmistaa teoksesta kappaleita. Toisaalta laiton lähde on kyseessä myös silloin, kun kuvaa suojannut tehokas tekninen suojaus on purettu laittomasti. Mikäli teos on saatettu laillisesti yleisön saataviin, saa siitä siis lain mukaan ottaa muutamia kopioita yksityiseen käyttöön.
Yksityisen käytön piiriin kuuluvat perhe ja lähimmät ystävät. Heille saat siis esitellä löytämääsi ja kopioimaasi hienoa valokuvaa. Sen sijaan sallittua valokuvan yksityistä käyttöä ei ole se, että esimerkiksi valmistaa kuvasta kymmenittäin kopioita levittääkseen kuvaa laajemmasti, kuin omalle (suppealle) lähipiirilleen.
Lain salliman luvallisen käytön ulkopuolelle jää siis kuvan hyödyntäminen elinkeino- tai ansiotoiminnassa. Elinkeinotoiminnasta on kyse, kun käytät valokuvaa yrityksen mainonnassa, tapahtuipa markkinointi internetin välityksellä, lehdessä tai esimerkiksi katukuvassa muutoin. Se seikka, että tekijänoikeuksin suojattu valokuva paikantuu siis yrityksen internet-sivuille, eikä esimerkiksi sanomalehteen, ei tee siis menettelystä vähemmän moitittavaa. Lain mukaan nimittäin tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan myös se, joka tietoverkossa tai tietojärjestelmän avulla loukkaa toisen oikeutta suojan kohteeseen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle. Jos aikoo käyttää internetistä löytämäänsä valokuvaa elinkeino- ja ansiotoiminnassa, niin sinun pitää ennen kaikkea pyytää valokuvaajan lupa kuvan hyödyntämiseen. Ilman valokuvaajan lupaa, syyllistyt valokuvan tekijänoikeussuojan loukkaukseen.
Vaikka teoksen tekijä olisi jäänyt tuntemattomaksi, kuten kertomasi perusteella kuvaan ei ole liitetty tekijän nimeä tai leimaa, tekijänoikeussuojan pituus on 70 vuotta teoksen luomisesta. Toisaalta jos valokuvan ottamisajankohta ei ole tiedossa, tekijänoikeussuojalla suojataan tekijänoikeuksia 70 vuotta valokuvan julkaisemisesta. Valokuvalle annetun suoja-ajan pituus voi kuitenkin olla lyhyempikin. Valokuvan “suoja-ajan” pituus nimittäin riippuu siitä, onko valokuva riittävän omaperäinen ja itsenäinen teos ylittääkseen teoskynnyksen. Mikäli teoskynnys ei ylity, valokuvan suoja-aika on joka tapauksessa (amatöörivalokuvaajankin “tusinavalokuvissa”) vähintään 50 vuotta valokuvan ottamisvuoden päättymisestä lukien. Tällöin on kyse ns. lähioikeussuojasta.
Valokuva saa siis joka tapauksessa tekijänoikeussuojaa, vaikka siinä ei olisi mitään © -merkintää, mainintaa valokuvausajasta tai valokuvaajan nimeäkään kirjoitettuna kuvan yhteyteen. Toisin sanoen, valokuvaa saa kopioida ainoastaan yksityiseen käyttöönsä ja laillisesta lähteestä, kysymättä oikeuksien haltijan lupaa. Valokuvan oikeuden voi kuitenkin aina luovuttaa eteenpäin esimerkiksi valokuvaajan ja sinun keskinäisellä sopimuksellasi.
Jos internetsivuillasi on jo käytössä hieno valokuva ja kuvaajan nimeä on enää jälkikäteen vaikea selvittää, voit “pelata varman päälle” turvautumalla CC- eli Creative Commons -kuvapankkien hyödyntämiseen. Tällöin saat ns. CC-lisenssin ansiosta pääsääntöisesti vapaasti kopioida, julkaista, levittää ja käyttää valokuvia toiminnassasi. CC-kuvat ovat siis “lainsuojattomia” kuvia, joiden kopioimisesta ei seuraa oikeusseuraamuksia. Siis kannattaa korvata lain suojaama sisältö sisällöllä, jota saat käyttää huolettomasti, mikäli löytämäsi hienon valokuvan ottajaa on vaikea tavoittaa ja suostumusta kuvan hyödyntämiseen pyytää.
Moitittava teko voidaan lain mukaan rangaista tekijänoikeusrikoksena, mikäli sitä ei katsota tekijänoikeusrikkomukseksi. Tekijänoikeusrikoksesta on kyse, mikäli hyödyntää valokuvaa elinkeino- tai ansiotoiminnassaan luvattomasti siten, että teko on omiaan aiheuttamaan huomattavaa haittaa tai vahinkoa loukatun oikeuden haltijalle. Tekijänoikeusrikoksesta tuomitaan sakkoa tai enintään 2 vuotta vankeutta. Tekijänoikeusrikkomuksesta puolestaan on seuraamuksena sakkoa. Kun tekijänoikeusrikoskanne nostetaan, tuomioistuin voi määrätä myös maksettavaksi vahingonkorvausta aiheutuneista vahingoista kohtuulliseen määrään. Oikeuskäytäntöä valokuvaa koskevan tekijänoikeuden loukkaamisesta ja vahingonkorvauksista löytyy Suomestakin, esim. KKO:1989:62. Toisaalta syyttäjä ei pääsääntöisesti saa nostaa syytettä tekijänoikeusrikoksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi tai erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista. Tekijänoikeusrikkomuksesta on kyse mm. silloin, kun
tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta valmistaa teoksesta kappaleen tai saattaa teoksen yleisön saataviin lain säännösten vastaisesti.
Toivottavasti vastaus selvensi tilannetta. Keväistä alkanutta viikkoa.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.