No , kun laillisuutta/laittomuutta ei ollut todettu, pj vei asiaa eteenpäin. Kun kerroin käynnistäväni nauhoituksen pj provosoi kysymyksen häiritseekö se ketään ja onko se laillista. Kerroin sen olevan ja olleen laillista jo 6 vuotta ja "ei ne nauhurit mitään ääntä pidä eikä ketään häiritse". Oli siellä kaksi älypäätä, joita asia häiritsi, mutta muita pj ei saanut mukaan. Korosti kuitenkin useampaan otteeseen, että jos ne häiritsee, niin sitten täytyy lopettaa. Tässä tajusin, ettei ihan normaalista kokouksesta olekaan kysymys.
1 vastaus
Aiheeseen liittyvät kysymykset
Minilex
30 vastausta
Soita lakimiehelle - 0600 12 450
Kertomastasi ei käynyt ilmi, minkälaisesta kokouksesta on ollut kyse, mutta aiheen osalta olennaiset kysymykset vaikuttaisivat liittyvän ainakin siihen, miten kokouksessa olisi tullut lain mukaan menetellä. Aihetta voitaisiin lähestyä esimerkiksi yhdistyslain myötä. Yhdistyksessä jäsenet käyttävät päätösvaltaansa pääasiallisesti yhdistyksen kokouksessa. Yhdistyksen kokous on lain mukaan pidettävä säännöissä määrättynä aikana ja silloin, jos kokousta ei kutsuta koolle, on jokaisella jäsenellä oikeus vaatia kokouksen pitämistä. Kokouksen laillisuuden toteamisella tarkoitetaan kokouksen laillisesti koolle kutsumisen selvittämistä. Päätösvaltaisuuden toteamisen myötä selvitetään puolestaan se, että paikan päällä on säännöissä vaadittu määrä jäseniä. Kokouksen tulisi edetä avaamisen jälkeen niin, että ilmoitettaisiin yhdistysten sääntöjen ja aikaisempien kokousten päätösten määräykset laillisuuden edellytyksistä ja siitä, miten kyseiset edellytykset täytetään, minkä jälkeen samankaltainen menettely tulisi tehdä päätösvaltaisuuden osalta. Puhevaltaisten kokousosanottajien tulisi saada keskustella laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteutumisesta niin halutessaan.
Mainitsit tapausta esitellessäsi nauhoittaneesi kokouksen ja myös nauhoitusilmoituksen aiheuttaneen kokouksessa erimielisyyksiä toiminnan lainmukaisuuteen liittyen. Arvioitavaksi voitaisiin periaatteessa ottaa rikoslaissa säännelty salakuuntelu. Henkilön voidaan katsoa syyllistyvän salakuunteluun esimerkiksi silloin, kun hän kuuntelee tai tallentaa puhetta oikeudettomasti, teknisellä laitteella, kotirauhan suojan ulkopuolella olevassa paikassa. Kyseessä tulee tällöin olla puhe, jota ei ole tarkoitettu henkilön tai muun ulkopuolisen tietoon ja olosuhteet ovat sellaiset, ettei puhujan ole syytä olettaa, että ulkopuoliset kuulevat hänen puhettaan. Salakuunteluun syyllistynyt henkilö voidaan tuomita teosta sakkorangaistukseen tai vankeusrangaistukseen enintään yhdeksi vuodeksi. Myös salakuuntelun yritys on rangaistava.
Kuten tunnusmerkistöstä esiteltyjen osien kannalta on huomattavissa, on sen soveltaminen kertomasi kaltaiseen tilanteeseen ongelmallista. Jos kyse on rajoitetusta osallistujapiiristä ja kokouksesta, jonne henkilö on nimenomaisesti kutsuttu, voidaan henkilön katsoa osallistuvan kokoukseen laillisesti. Puhe on tällöin tunnusmerkistön vaatimusten vastaisesti henkilön kuultavaksi tarkoitettu, minkä lisäksi nauhoitusilmoituksen myötä puhuja on tietoinen nauhoittamisesta. Tilanteen osalta voitaisiin antaa painoarvoa myös aikaisemmalle ja vakiintuneelle käytännölle, eli tapauksen osalta sille, että nauhoittaminen on sallittu useampien vuosien ajan. Esimerkiksi yhdistysten osalta sääntely saattaa paikoin olla puutteellista, jolloin yhdistyksissä omaksuttu käytäntö saa lisäarvoa. Kokouksen nauhoittamisaikeista on joka tapauksessa hyvä ilmoittaa kokouksen aluksi, kuten mainitsit esittelemässäsi tilanteessa tehdynkin.
Huomaathan, että lainsäädäntö on saattanut joiltain osin muuttua.
Varmista asiasi lakipuhelimesta, soita
0600 12 450.