- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Perintökaaressa on säädökset tilanteista, joissa on mahdollisuus saada kuolleen henkilön omaisuuteen hallintaoikeus eli jäämistön hallintaoikeus. Kuolinpesän omaisuuden hallintaoikeuden voi saada eloonjäänyt puoliso tai henkilö, joka on saanut hallintaoikeuden vainajan omaisuuteen vainajan määräämän testamentin määräyksellä (hallintaoikeustestamentti).
Leskellä on oikeus saada hallintaoikeus tilanteissa, joissa leski pitää kuolleen puolisonsa jäämistöä jakamattomana hallinnassaan ja tilanteessa, jossa leskellä on oikeus pitää jakamattomana puolisoiden yhteisenä kotina käyttämää asuntoa ja siellä asunnossa olevia tavanmukaisia asuntoirtaimistoja. Jälkimmäinen tilanne ei muutu, vaikka rintaperillinen vaatii jakoa tai testamentin saaja vaatii oikeuttaan testamentissa olevaan omaisuuteen. Lesken oikeuteen pitää jäämistö jakamattomana tai koti omassa hallinnassaan koskee ainoastaan henkilöitä, jotka ovat olleet naimisissa. Pelkän avoliiton perusteella sitä ei voi siis saada.
Leski saa siis pitää jakamattomaan hallinnassaan kuolleen puolison omaisuuden, mikäli rintaperillinen ei jakoa vaadi tai perittävä ei ole testamentilla testamentannut omaisuutta tietylle henkilölle, joka vaatii jakoa. Rintaperillisiä ovat perittävän jälkeläiset eli muun muassa lapset ja lapsenlapset. Leski saa siis pitää hallinnassaan koko perittävän omaisuuden, jos muuta ei vaadita. Leskellä on oikeus käyttää omaisuutta perillisten omistusoikeus huomioon ottaen. Toisin sanoen leskellä on oikeus saada kertynyt tuotto siltä ajalta, kun hän on hallinnut omaisuutta. Pankkitilejä leski ei saa yksin hallinnoida, jos kuolinpesään kuuluu muitakin osakkaita lesken lisäksi. Tilin rahat kuuluvat perilliselle tai perillisille. Leski saa tietenkin nostaa pankkitililtä kertyneet korot omaisuuden tuottona.
Leskellä on siis oikeus käyttää omaisuutta ja nauttia sen tuotosta, mutta huomioon tulee ottaa se seikka, että leski ei ole omaisuuden omistaja. Leski ei siis saa määrätä omaisuudesta oikeudellisesti. Leskellä ei ole näin ollen oikeutta esimerkiksi pantata, myydä tai lahjoittaa omaisuutta ilman perillisten lupaa. Leskellä on velvollisuus huolehtia omaisuudesta hallintaoikeuden aikana. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että omaisuuden siirryttyä perillisille hallintaoikeuden jälkeen, omaisuuden tulee olla muuttumaton. Leski ei saa käyttää omaisuutta huolimattomasti ja lesken tulee vastata hallinnoimansa omaisuuden huollosta ja ylläpidosta. Tulee kuitenkin muistaa, että normaali kuluma asunnossa ei ole lesken aiheuttamaa vahinkoa asunnolle hallinnan aikana. Leskellä on oikeus vaihtaa huonokuntoiset tai vanhentuneet omaisuudet asunnosta. Tämän tilalle lesken tulee hankkia vastaavaa uutta omaisuutta. Tulee muistaa se, että lesken ei tarvitse korvata perillisille omaisuuden normaalia kulumista hallintaoikeuden jälkeen.
Leskellä on tilitysvelvollisuus perillisiä kohtaan. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikista perintöoikeuteen liittyvistä tuotoista ja kuluista, jotka ovat syntyneet lesken hallinta-aikana on ilmoitettava perillisille. Kannattaa säilyttää kuitit, jotka liittyvät hallintaoikeuden alaiseen omaisuuteen. Näin tilitysvelvollisuuden täyttäminen on helpompaa sekä todistaminen helpottuu ja vältytään ikäviltä riidoilta sukulaisten kesken.
Mikäli rintaperillinen tai testamentin saaja vaatii kuolinpesän jakamista, leski menettää oikeuden hallita koko kuolleen puolisonsa perintöä. Tällöin leskellä säilyy jakamattomana hallinnassaan ainoastaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja siellä oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto. Leskellä on oikeus asunnon hallintaoikeuteen, vaikka kuollut puoliso on yksin omistanut kyseessä olevan asunnon. Tällä halutaan suojata lesken elämää, sosiaalista ja taloudellista pärjäämistä. Mikäli kuitenkin leskellä on omistuksessaan kotia vastaava tai muutoin sopiva asunto, leski ei saa hallintaoikeutta aviopuolisonsa asuntoon, jota he ovat yhdessä käyttäneet kotina. Asunnon sopivuutta arvioidaan aina tapauskohtaisesti ja lähtökohtana on, ettei lesken asumisen laatu saa huonontua.
Tavanomaisena asuntoirtaimistona pidetään irtainta omaisuutta, joka on normaalin asumisen kannalta olennaista ja tarpeellista. Tällaisia ovat muun muassa huonekalut, astiat, kodinkoneet ja tekstiilit. Sijoitustarkoituksessa tehtyjä hankintoja, kuten taidetta, ei pidetä tavanmukaisena asuntoirtaimistona.
Lesken ei tarvitse kummassakaan edellä mainitusta tilanteesta maksaa hallinnastaan mitään perillisille. Leskellä on myös oikeus luopua hallintaoikeudestaan.
Leskellä ei ole hallintaoikeutta kuolleen puolison jäämistöön tilanteessa, jossa
- puolisot on tuomittu asumiseroon tai
- jos he ovat suunnitelleet asumus- tai avioeroa.
Jälkimmäisessä tapauksessa eroa koskevan asian on oltava vireillä tai erohakemuksen tulee olla tehty tuomioistuimeen. Muuten tilannetta voi olla vaikea todistaa.
Leski ei joudu maksamaan perintöveroa hallintaoikeudestaan. Myös perilliset hyötyvät jonkin verran lesken hallintaoikeudesta, sillä lesken hallintaoikeuden arvo vähennetään perillisten perintöveron määrästä. Hallintaoikeuden pääoma-arvo vähennetään perintöverotuksessa jäämistön arvosta. Tätä vähennystä kutsutaan hallintaoikeusvähennykseksi.
Vaikka perilliset omistavat lesken hallinnassa olevan omaisuuden, ei lesken hallintaoikeuden alaista omaisuutta saa pääsäännön mukaan ulosmitata.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Leskellä on hallintaoikeuden alaiseen omaisuuteen kertyvään tuottoon oikeus.
Varoitukset
- Rintaperillisen tai testamentinsaajan jakovaatimuksesta huolimatta, leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto ja siellä oleva tavanmukainen asuntoirtaimisto.
- Leski ei saa pitää asuntoa hallinnassaan, jos omistaa itse asunnoksi kelpaavan kodin.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa