- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Jos perittävä oli naimisissa eikä häneltä jäänyt rintaperillisiä, leski perii koko ensiksi kuolleen puolison omaisuuden. Ensisijaisia perillisiä ovat siis aina perittävän lapset. Jos lapsi on kuollut, hänen osuutensa jaetaan hänen jälkeläistensä kesken. Leski perii puolisonsa vasta silloin, kun rintaperillisiä ei ole.
Keskinäinen omistusoikeus- tai hallintaoikeustestamentti on yleinen puolisoiden välinen testamentti. Keskinäisellä omistusoikeustestamentilla puolisot voivat määrätä toisilleen koko omaisuutensa. Tällöin eloonjäänyt puoliso saa täyden omistusoikeuden vainajan omaisuuteen. Keskinäisellä testamentilla voidaan myös antaa leskelle elinikäinen hallintaoikeus kuolleen puolison omaisuuteen. Tällöin leski saa käyttöoikeuden omaisuuteen omistusoikeuden mennessä perillisille. Vaikka mitään testamenttia puolison hyväksi ei oltaisikaan tehty, laissa on säännöksiä, jotka turvaavat lesken aseman puolison kuoleman jälkeen.
Lain mukaan eloonjäänyt puoliso saa pitää kuolleen puolison jäämistön jakamattomana hallinnassaan, jollei rintaperillisen jakovaatimuksesta tai perittävän tekemästä testamentista muuta johdu. Tätä oikeutta kutsutaan lesken enimmäissuojaksi. Lesken enimmäissuoja kuitenkin väistyy, jos rintaperillinen vaatii perinnönjakoa tai perittävä on tehnyt testamentin. Tällöin lesken enimmäissuoja kaventuu vähimmäissuojaksi. Lesken vähimmäissuojalla tarkoitetaan, että rintaperillisen jakovaatimuksen tai testamentinsaajan oikeuden estämättä eloonjäänyt puoliso saa pitää jakamattomana hallinnassaan puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon tai muun jäämistöön kuuluvan eloonjääneen puolison kodiksi sopivan asunnon. Leskellä ei kuitenkaan ole tätä oikeutta, jos hänen varallisuuteensa kuuluu kodiksi sopiva asunto.
Se, millainen asunto katsotaan leskelle sopivaksi kodiksi, arvioidaan aina tapauskohtaisesti. Edellytyksenä on, ettei lesken asumistaso olennaisesti muutu tai elinolosuhteet huonone. Esimerkiksi kesämökin tai yksiön omistus ei poista lesken oikeutta jäädä asumaan yhteisenä kotina käytettyyn omakotitaloon. Myös yhteisessä kodissa oleva tavanomainen koti-irtaimisto on aina jätettävä jakamattomana eloonjääneen puolison hallintaan.
Leskellä on lain mukaan oikeus hallita tällaista omaisuutta ja saada sen tuotto. Lesken on kuitenkin otettava huomioon myös omistajan oikeus ja etu. Leski ei voi esimerkiksi luovuttaa omaisuutta tai tehdä siitä testamenttia. Lesken oikeus pitää yhteisenä kotina käytetty asunto ja asuinirtaimisto jakamattomana hallinnassaan menee myös rintaperillisen lakiosaoikeuden edelle. Jos muuta omaisuutta ei ole, rintaperillisten oikeus lakiosaan siirtyy.
Lesken oikeudet aiheuttavat monesti riitoja ja erimielisyyksiä lesken ja rintaperillisten kesken. Tällöin on syytä kääntyä lakimiehen puoleen, jotta sekä lesken että rintaperillisten oikeudet saadaan oikeudenmukaisesti toteutettua.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa