Minilex - Lakipuhelin

Vainajan omaisuuden jako


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Henkilön kuollessa hänen omaisuutensa siirtyy kuolinpesälle, jonka osakkaina ovat vainajan perilliset, mahdollisen yleistestamentin saaja ja mahdollinen leski siihen asti kun omaisuuden ositus on toimitettu. Vainajan omaisuus jaetaan kuolinpesän osakkaiden kesken perinnönjaossa.

Avioliitossa olleen vainajan ollessa kyseessä on puolisoiden omaisuus ositettava ennen perinnönjakoa. Kun puolisoiden omaisuus on ositettu eli leski on saanut osansa ja kuolinpesä kuolleelle puolisolle kuuluvan osuuden voidaan perinnönjako toimittaa. Ellei kuolleella puolisolla ole rintaperillisiä – eli lapsia tai lapsenlapsia – tai testamenttia kuuluu koko omaisuus leskelle. Tällaisessa tilanteessa lesken kuoltua häneltä jäänyt omaisuus jaetaan lesken perillisten sekä ensin kuolleen puolison toissijaisten perillisten – eli muiden perimiseen oikeutettujen kuin lasten ja lastenlasten – kesken.

Ensimmäinen askel perinnönjaossa on pesänselvityksen tekeminen johon perunkirjoituksen laadinta kuuluu. Tässä vaiheessa selvitetään vainajan omaisuus, perilliset, mahdolliset testamentin saajat ja kuolinpesän velat. Perittävän ja pesän velat sekä mahdolliset legaatit – eli testamentilla määrätyt yksittäiset esineet tai esimerkiksi tietty rahasumma – on maksettava, tai velkojen kyseessä ollen niitä varten on varattava riittävästi varoja, ennen perinnönjakoa.

Kuolinpesän varoja ei ole pakko jakaa heti tai pesä voidaan jakaa vain osittain. Perunkirja sen sijaan on aina laadittava. Perinnönjako toteutetaan kirjallisella jakokirjalla, jonka kaksi esteetöntä todistajaa varmentavat ja jonka pesän osakkaat allekirjoittavat. Lähtökohtaisesti jokaisella perijällä on oikeus kaikkeen omaisuuteen. Omaisuus jonka jaosta ei päästä sopuun tai jota ei voida osittaa voidaan myydä jolloin jaettavaksi tulevat myynnistä saadut varat.

Pesän osakkaiden osuudet perinnöstä määräytyvät laillisen perimysjärjestyksen ja/tai testamentin perusteella. Ensisijaisia perillisiä eli rintaperillisiä ovat vainajan lapset ja lapsenlapset jotka voivat periä vainajan vanhempiensa sijasta. Rintaperillisillä on oikeus lakiosaan perinnöstä, jota ei voida testamentillakaan loukata. Rintaperillisten lakiosa on puolet perinnöstä ja sitä on vaadittava lakiosailmoituksella. Seuraavana perimysjärjestyksessä ovat vainajan vanhemmat tai jos he ovat kuolleet heidän muut lapsensa – eli vainajan veljet ja sisaret tai heidän jälkeläisensä. Viimesijaisia perillisiä ovat vainajan isovanhemmat ja heidän jälkeläisensä – siis vainajan sedät sekä tädit. Serkut puolestaan eivät peri.

Vainaja on eläessään voinut määrätä testamentilla omaisuutensa toisenlaisesta jaosta. Kaikki muut perilliset paitsi rintaperilliset voidaan siis syrjäyttää testamentilla. Ellei vainajalla ole ketään lakimääräistä perillistä, puolisoa tai testamenttia, menee hänen perintönsä Suomen valtiolle.

Avuksi riitaisissa tai monimutkaisissa perinnönjaoissa voi hankkia pesänselvittäjän, joka auttaa pesän selvitysprosessissa tai pesänjakajan, joka toimittaa varsinaisen perinnönjaon. Lisätietoja kannattaa kysyä ammattilaiselta.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa