Minilex - Lakipuhelin

Lesken oikeus tasinkoon


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Kun perittävä kuolee jättäen jälkeensä lesken, jolla on avio-oikeus puolisonsa omaisuuteen tulee ennen perinnönjakoa suorittaa ositus. Ositus on laskutoimitus, jossa sekä menehtyneen että leskeksi jääneen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöt lasketaan ensin yhteen ja jaetaan sitten pääsäännön mukaan tasan. Omaisuudesta puolet menee eloonjääneelle leskelle ja toinen puoli perillisille. Mikäli lesken omaisuuden säästö on ollut perittävän puolison säästöä pienempi, on leskellä oikeus saada hänelle osituksen mukaan tulevan omaisuuden ja hänen oman avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästön välinen erotus tasinkona. Tätä oikeutta kutsutaan lesken oikeudeksi tasinkoon.

Leskellä on siis oikeus saada tasinkoa, mikäli hänen omat säästönsä eivät kata puolisoiden yhteisen omaisuuden säästöstä laskettua puoliskoa. Ajatellaan, että perittävällä puolisolla oli omaisuutta yhteensä 60 000 euroa ja leskellä 40 000 euroa. Osituslaskelmassa nämä omaisuuden säästöt lasketaan yhteen, jolloin pesän yhteiseksi säästöksi tulee 100 000 euroa. Kun yhteenlaskettu omaisuus jaetaan puoliksi tulee lesken osuudeksi 50 000 euroa ja perillisille samoin 50 000 euroa. Koska leskellä kuitenkin on todellisuudessa säästöjä vain 40 000 euroa, on hänellä oikeus saada tasinkona 10 000 euroa.

Mikäli tilanne olisi päinvastainen, eli leskellä olisi avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöjä enemmän kuin kuolleella puolisolla, muuttuu tilanne hieman. Leski ei nimittäin ole velvollinen maksamaan tasinkoa perillisille. Tätä lesken oikeutta pidättäytyä tasingon maksamisesta ensiksi kuolleen puolison perillisille kutsutaan tasinkoprivilegiksi. Esimerkkitapauksessamme leski saisi siis pitää itsellään koko avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästönsä (60 000 euroa) ja perillisten osuudeksi jäisi näin 40 000 euroa.

Mikäli kuolleella puolisolla ei ole rintaperillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia ei kysymys lesken tasinko-oikeudestakaan aktivoidu. Leski perii tällöin puolisonsa, eikä perillisen toissijaisilla perillisillä (vanhemmat, sisarukset, sisarusten jälkeläiset) ole oikeutta esittää ositukseen johtavaa kuolinpesän jakovaatimusta. Heitä ei nimittäin pidetä ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän osakkaina, vaan vasta lesken kuolinpesän osakkaina. Leski voi kuitenkin halutessaan vaatia jakoa jo eläessään, mutta ei tällöin voi vedota tasinko-oikeuteensa.

Lesken oikeus tasinkoon ja tasinkoprivilegi ovat vain osa perintöosaan vaikuttavista seikoista. Jaettavaa jäämistöä pienentävät tämän ohella myös lesken oikeus etuosaan sekä lesken otto-oikeus. Lakimies voikin tarjota apua perintö- ja lakiosien määrittämisessä sekä muissa perinnönjakoon liittyvissä kysymyksissä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa