- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesä syntyy jokaisen henkilön kuollessa. Kuolinpesä muodostuu vainajan varoista ja veloista. Kuolinpesää voidaan myös pitää eräänlaisena henkilöiden yhteenliittymänä, jonka tarkoituksena on kuolinpesään kuuluvan varallisuuden selvittäminen ja sen jakaminen perintöön oikeutetuille. Usein vainajan jälkeen jää puoliso, jonka oikeudet tulee ottaa huomioon kuolinpesää selvittäessä ja jaettaessa. Nämä säännökset koskevat vain aviopuolisoa, avopuoliso sen sijaan jää näiden säännösten ulkopuolelle.
Perintöoikeudelliset säännökset tarjoavat eloonjääneelle puolisolle varsin pitkälle menevää suojaa. Ensinnäkin voidaan puhua lesken oikeudesta hallita jäämistöä jakamattomana. Mikäli kukaan kuolinpesän osakkaista ei vaadi pesän jakamista, saa vainajan eloonjäänyt puoliso jäädä hallitsemaan omaisuutta kokonaisuudessaan. Kyse ei ole siitä, että perillisten oikeus omaisuuteen väistyisi, vaan yksinkertaisesti siitä, että leski hallitsee omaisuutta kuolemaansa asti, ja perintö jaetaan vasta tämän kuollessa. Kyse on näissä tapauksissa lesken enimmäissuojasta. Joskus perilliset kuitenkin näkevät perinnön jakamisen jo lesken eläessä tarpeelliseksi. Tässä tapauksessa lesken enimmäissuoja kutistuu lesken vähimmäissuojaksi. Vaikka perillinen vaatisikin jakoa, saa eloonjäänyt puoliso silti jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina käyttämään asuntoon. Tähän oikeuteen kuuluu myös oikeus tavanomaisen koti-irtaimiston käyttöön. Oikeus väistyy vain, mikäli lesken varallisuuteen kuuluu kodiksi sopiva asunto. Jos leski omistaa tällaisen asunnon, voidaan hänet velvoittaa muuttamaan siihen.
Leskellä voi myös olla oikeus periä puolisonsa. Leski perii puolisonsa, mikäli vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä. Tämä perintäoikeus ei kuitenkaan kokonaan sivuuta vainajan perillisten oikeuksia. Jos eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, puolet eloonjääneen puolison pesästä.
Leski ei tule kuolinpesän osakkaaksi pelkästään sen vuoksi, että oli avioliitossa perinnönjättäjän kanssa. Sen sijaan leski on kuolinpesän osakas, mikäli hänellä on avio-oikeus perinnönjättäjän omaisuuteen, tai mikäli hän on yleistestamentinsaajan asemassa tai perii puolisonsa.
Lisätietoa ja apua perinnönjakoa koskeviin ongelmiin tarjoavat Minilexin asiantuntevat lakimiehet, jotka tavoitat kätevästi myös Minilexin lakipuhelimesta. Lisää lakitietoa voit löytää Minilexin kattavasta artikkelikokoelmasta.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa