- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Suomen paras lakipuhelin! Kiitos tästä palvelusta.
» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Kuolinpesällä, tai perikunnalla, tarkoitetaan vainajalta jäänyttä varojen ja velkojen kokonaisuutta. Kuolinpesään liittyvät verotukselliset ongelmat voivat olla monimutkaisia, ja tässä artikkelissa pyritäänkin selvittämään muutamia perusasioita vain päällisin puolin. Epäselvissä verotusoikeudellisissa kysymyksissä tulisi kuitenkin aina kääntyä veroviranomaisen puoleen vakavien seurausten välttämiseksi.
Kuolinpesä ei ole itsenäinen oikeushenkilö, vaan sitä voidaan pitää eräänlaisena henkilöiden yhteenliittymänä. Kuolinpesä onkin sen osakkaiden muodostama henkilöiden yhteenliittymä, jonka tarkoituksena on vainajan omaisuuden selvittäminen, ja sen jakaminen omaisille. Kuolinpesän hallinto on sen osakkaiden yhteishallintoa. Pesän osakkaita ovat perintöön oikeutetut, yleistestamentin saaja, sekä leski, mikäli ositus on toimittamatta. Siitä huolimatta, että kuolinpesä ei ole oikeushenkilö, liittyy siihen muutamia piirteitä, jotka lähentävät sitä itsenäiseen oikeushenkilöön. Yksi näistä lähentävistä piirteistä on se, että kuolinpesää verotetaan itsenäisenä verovelvollisena.
Itsenäinen verovelvollisuus tarkoittaa sitä, ettei kuolinpesän tuloa jaeta osakkaille ja veroteta näiden tulona. Kuolinpesän verotus vastaa siis henkilön verotusta, koska kaikkia henkilöitä verotetaan itsenäisinä verovelvollisina. Kuolinpesän verotus itsenäisenä verovelvollisena jatkuu aina siihen asti, kunnes kuolinpesä lakkaa olemasta. Kuolinpesä lakkaa olemasta sen jälkeen, kun se on kokonaan jaettu osakkaiden kesken. Pesän jakaminen on mahdollista vasta pesänselvityksen jälkeen. Kuolinpesää verotetaan itsenäisenä verovelvollisena siis ainakin pesän selvityksen ajan. Pesän itsenäisenä verovelvollisena verottaminen voi toki jatkua pitkiäkin aikoja, sillä Suomessa ei ole pesänjakopakkoa. Voikin olla, että pesän itsenäisenä verovelvollisena verottaminen on osakkaille edullisempaa, ja siksi pesä halutaan pitää jakamattomana. Kuolinpesän osakkaat vastaavat kuolinpesän veroista yhteisvastuullisesti.
Kuolinvuodelta kuolinpesä saa tehdä samat vähennykset, kuin vainaja olisi eläessään saanut verotuksessaan tehdä. Kuolinvuoden verotus toimitetaan siis samalla tavoin, kun se olisi vainajan eläessä toimitettu. Vainajan kuolinvuoden esitäytetty veroilmoitus tulee tarkastaa ja tarvittaessa palauttaa ja allekirjoittaa. Allekirjoittajaksi ovat kelvollisia pesän osakkaat, muu pesän haltija kuten leski tai muu henkilö joka hoitaa pesän asioita, jos hänet on tähän valtuutettu. Kaikilla osakkailla on oikeus nähdä kuolinvuoden veroilmoitus. Kuolinvuoden jälkeen pesää verotetaan erillisenä verovelvollisena. Kuolinpesällä voi olla niin pääoma- kuin ansiotulojakin sekä elinkeinosta tai maataloudesta saatuja yritystuloja.
Jos kuolinpesällä on vain yksi osakas, on tilanne erilainen. Omaisuuden katsotaan siirtyvän ainoalle osakkaalle, kun pesä on selvitetty, eli yleisesti perunkirjoituksen yhteydessä. Jos tämän jälkeen kertyy tuloja, ne verotetaan osakkaan tuloina.
Kaikissa perintöoikeudellisissa ongelmissa sinua palvelevat Minilexin lakimiehet, sekä Minilexin lakipuhelin. Lisätietoa lakiasioihin liittyen voit löytää myös Minilexin kattavasta artikkelikokoelmasta.
» Suomen suurin lakipalvelu auttaa - Soita 0600 12 450 »
Vinkit
- Jakamatonta kuolinpesää verotetaan erillisenä verovelvollisena, eikä sen tuloja siis jaeta verotuksessa osakkaiden tuloksi.
- Lakipuhelin neuvoo aamusta iltaan joka päivä -
Selvitämme maksutta, tarvitseeko sinun maksaa lakikulujasi
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä yllä olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 0400 4111 43 saat:
- maksuttoman selvityksen lakikuluistasi
- maksuttoman alkukartoituksen asiaasi
- halutessasi asiaasi erikoistuneen juristin maan kattavasta, laajasta juristiverkostosta.
Jos tarvitset vain lakineuvontaa, niin soitathan lakipuhelimeen 0600 12 450. Asiakaspalvelu ei anna lakineuvoja.
Aiheeseen liittyvät artikkelit
Selaa lakitietoa