Minilex - Lakipuhelin

Varaton kuolinpesän osakas


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Kuolinpesän osakkaita ovat vainajan perilliset, yleistestamentin saajat ja yleensä myös leski. Leskeä ei kuitenkaan lueta kuolinpesän osakkaisiin, mikäli puolisoilla oli avio-oikeuden poissulkeva avioehtosopimus. Mikäli kuitenkin lesken hyväksi oli tehty yleistestamentti tai vainajalta ei jäänyt rintaperillisiä, leski on kuolinpesän osakas avioehtosopimuksesta huolimatta. Toissijaisessa perillisasemassa kuolinpesän osakkuuden saa “jälkimmäiseen” kuolinpesään testamentin tai perinnön perusteella ensimmäisen perijän kuoltua. Toissijaisten perillisten ansiosta ensin kuolleen puolison omaisuus palautuu hänen sukuunsa.

Varallisuudeksi lasketaan mm. rahavarat, kulkuvälineet, arvopaperit, kiinteistöomaisuus, immateriaaliset oikeudet ja osuus yhtiön varoista. Kun joku on "varaton", tarkoittaa tämä kääntäen, että henkilön varat ovat pienemmät kuin hänen velkansa. Kuolinpesän osakkaan varattomuus voi nousta merkitykselliseksi seikaksi lähinnä niissä tilanteissa, joissa kuolinpesän yksi osakas halutaan lunastaa ulos tai kun omaisuutta määrätään palautettavaksi kuolinpesään ennenaikaisen perinnönjaon jälkeen. Toisaalta kuolinpesän osakkaan varattomuus saattaa osoittautua merkitykselliseksi, mikäli kuolinpesä luovutetaan konkurssiin ja velkojat esimerkiksi hakevat perittävän elinaikaisten luovutusten takaisinsaantia tai perillinen nostaessa lakiosan täydennyskanteen. Vielä saattaa olla, että yksi osakas joutuu maksamaan pesänselvityskulut varattomien osakkaiden puolesta. Toisaalta kuka maksaa hautajais- ja pesänselvityskulut, jos kuolinpesä on varaton?

Kuolinpesän osakas on oikeutettu sekä esineelliseen että arvomääräiseen saamiseensa jäämistöstä. Hänet voidaan kuitenkin pääsääntöisesti “maksaa ulos”, jos testamentissa ei oltu määrätty tiettyä omaisuutta osakkaalle ja jos kaikki osakkaat suostuvat menettelyyn ja yksi osakas lunastamista siis vaatii. Pääsääntöisesti osakkaalle kuuluva osuus on kuitenkin esineellinen, eli jokainen osakas saa jokaisesta jäämistöön kuuluvasta esinelajista omaisuutta, ellei toisin sovita. Kysymys on tällöin sopimusjaosta. Toisin sanoen, mikäli osakkaalle B oli esimerkiksi testamentattu pyörä, jonka käypä arvo vainajan kuolinhetkellä on 500 euroa, voi osakas C lunastaa pyörän itselleen halutessaan käyvästä arvosta, jos B ja kaikki osakkaat siihen suostuvat. Käytännössä voi riitaisuutta ilmetä etenkin esineen käyvän arvon määrittämisessä. Yhden osakkaan ulosmaksaminen voi helpottaa kuolinpesän yhteishallinnon päätöksentekoa. Vähävarainen kuolinpesän osakas on käytännössä hyvin usein suostuvainen vaihtamaan esinekohtaisen perintöoikeutensa puhtaaseen rahaan, mikäli joku osakas haluaa tällaisen tarjouksen tehdä ja muutkin osakkaat siihen suostuvat.

Jos perinnönjako on tehty ennenaikaisesti loukaten velkojien saamisoikeuksia, velkoja voi vaatia omaisuuden palautusta kuolinpesään. Jollei kaiken omaisuuden palauttaminen ole tarpeen velkojen ja pesänselvitysvelkojen maksamiseksi, voi tuomioistuin velvoittaa osakkaat yhteisvastuullisesti suorittamaan pesälle velkojen maksamiseen tarkoitetun rahamäärän. Jos joku kuolinpesän osakas on varaton, ei hän silti välttämättä noin vain pääse kuin koira veräjästä, jos joku hieman varakkaampi kuolinpesän osakas maksaakin viulut esimerkiksi kuolinpesän pesänselvityskuluista. Varakkaampi kuolinpesän osakas saa varattoman osakkaan osuuden maksamisesta ns. regressioikeuden, jonka hän voi joko anteeksiantaa tai periä takaisin korkojen kera.

Jos rintaperilliselle tai muulle henkilölle on annettu vainajan elinaikana esimerkiksi lahja tai muu jäämistön laskennallisena lisäyksenä huomioonotettava etuus, voi se, jonka oikeutta lakiosaansa on loukattu, nostaa lakiosan täydennyskanteen. Lakiosan täydennyskanne nostetaan omalla kuluriskillä silloin, kun jäämistön varat eivät riitä rintaperilliselle kuuluvan lakiosan katteeksi. Vastaajaksi haastetaan se, jolle luovutukset on tehty. Jos suosiolahjan tai ennakkoperintöä tms. saanut osakas on kuitenkin hukannut omaisuutta tuottamuksetta, maksaa hän täydennystä vain jäljelle jääneen omaisuuden arvon verran. Tällöin siis tutkitaan tahallisuutta ja tuottamuksellisuutta erikseen. Mikäli hukkaantuminen on aiheutettu tahallisesti tai tuottamuksellisesti, lakiosan täydennysvelvollisuus on pääsääntöisesti toteutettava täysimääräisesti. Eri asia on kuolinpesän konkurssi. Kuolinpesän konkurssissa esimerkiksi vainajan elinaikaisten omaisuudenluovutusten takaisinsaanti saattaa tulla kyseeseen, kun omaisuuden siirroilla on loukattu velkojien etua ja kuolinpesä on näiden luovutustoimien seurauksena tullut tosiasiallisesti maksukyvyttömäksi. Jos pesän osakas, jolle varallisuutta on siirretty, on maksukyvytön ja kuolinpesäkin on varaton, konkurssimenettely toisaalta pääsääntöisesti raukeaa, ellei joku velkojista ota konkurssimenettelyn kustannuksia vastattavakseen. Toisaalta velan perintä voi jatkua vielä ulosottomenettelyssäkin kuolinpesän konkurssin rauettua. Toisin sanoen, kuolinpesän ollessa varaton, ennakollisia omaisuudenluovutuksia saanut kuolinpesän osakas ei välttämättä noin vain vapaudu velkavastuustaan, vaikka hänellä ei enää olisikaan saamaansa omaisuutta hallussaan.

Kuolinpesän osakkaan ollessa ainoa kuolinpesän osakas ja kuolinpesä ollessa varaton, herää kysymys, kenen lompakosta kustannetaan vainajan hautaamis- ja perunkirjoituskulut? Lain mukaan tällöin on käännyttävä vainajan viimeisen kotipaikan kunnan puoleen. Tällöin on huomioitava, että kotikunta maksaa pääsääntöisesti varattoman kuolinpesän pesänselvityskulut vain kohtuuteen asti. Jos rahaa on tuhlailtu hautajaiskuluihin, ei ole automaattista, että kunta kaikilta osin kustantaisi kulut.

Kuolinpesän varattoman osakkaan kannattaa olla tarkkana oikeuksiensa ja velvollisuuksiensa kanssa jäämistössä, jottei joudu entistä suurempaan liemeen maksuvaikeuksien edessä. Pesänselvityskulutkin näet maksavat. Toisaalta, lakiosan täydennyskanteen nostaminen saattaa vaatia asiantuntijan apua. Varmistaaksesi, ettei lompakkoasi rasiteta turhaan perinnönjaossa ja jotta saisit sen omaisuuden käsiisi, mikä sinulle laillisesti kuuluu, käänny lakimiehemme puoleen!

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa