Minilex - Lakipuhelin

Vainajan omaisuuden selvittäminen


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Henkilön kuoltua syntyy kuolinpesä. Kuolinpesä koostuu vainajalta jääneistä varoista ja veloista. Kuolinpesän osakkaisiin kuuluvat perilliset, pääsääntöisesti leski sekä yleistestamentin saajat. Yleistestamentin saajat ovat henkilöitä, joille perittävä on testamentannut jonkin jako-osuuden perinnöstään. Pelkän tietyn esineen tai tietyn summan rahaa ns. erityistestamentin perusteella osalleen saanut henkilö ei siis lukeudu kuolinpesän osakkaisiin. Leski kuuluu kuolinpesän osakkaisiin, mikäli hän on perillinen, hänen hyväkseen oli tehty yleistestamentti tai avio-oikeuden nojalla, kun ainakin jommalla kummalla puolisoista oli avio-oikeus toisen omaisuuteen.

Kuolinpesän osakkaat ottavat pääsääntöisesti kuolinpesän omaisuuden ja selvityksen yhteisesti harteilleen. Täten on tärkeätä osata rajata osakkaiden piiri tarkasti. Toisaalta kuolinpesän osakkaat voivat ulkoistaa pesänselvitystehtävän tuomioistuimen määräämälle pesänselvittäjälle. He voivat myös yksimielisesti valtuuttaa esimerkiksi yhden joukostaan hoitamaan pesänselvityksen kaikkien puolesta. Kuolinpesän osakkaat muodostavat yhdessä ns. kuolinpesän yhteishallinnon.

Vainajan omaisuuden selvittämisellä tarkoitetaan niitä toimia, joilla kuolinpesä saadaan jakokuntoon. Tavoitteena on mm. koostaa mahdollisimman kattava vastuu- ja varaluettelo tulevaa perunkirjoitusta varten. Näin ei tarvitse täydentää perunkirjoitusta jälkikäteen. Puuttellista perunkirjaa pitää näet täydentää täydennysselvityksellä. Perunkirjoituksen laiminlyönti on toisaalta sanktioitu. Perunkirjoitus on pidettävä 3 kuukauden kuluessa kuolemantapauksesta. Perunkirjoituksesta saadaan lopputulokseksi perukirja, jossa on luetteloitu mm. tarkemmat tiedot perittävästä, selvitys kuolinpesän osakkaista sekä kuolinpesän varoista ja veloista kuolinpäivän arvolla laskettuna. Perukirjasta selviää niin muodoin perittävän sekä mahdollisen lesken varallisuusasema sukulaissuhteineen. Selvitys vainajan varoista ja vastuista laaditaan kirjallisena.

Olennaista on, että perinnönjakoa ei voida toimittaa ennen pesänselvityksen päättymistä. Kuolinpesän selvittäminen ja jako etenee siis järjestyksessä: 1) pesänselvitys, 2) perunkirjoitus ja 3) perinnönjako.

Vainajan omaisuuden selvittäminen voi lähteä liikkeelle, kun joko ns. kuolinpesän yhteishallinto tai kuolinpesän asioita yksin hoitava henkilö tai pesänselvittäjä, ottaa kaikki jäämistöä koskevat asiakirjat haltuunsa. Tarvittavia asiakirjoja voivat olla mm. todistus pankkitilien kuolinpäivän saldosta kertyneine korkoineen, vainajan luotto-, pantti- ja takaussopimukset, selvitykset vainajan arvo-osuuksista, osakkeista ja osuuskunnan jäsenyyksistä, autojen ja muiden kulkuneuvojen rekisteriotteet, selvitys mahdollisesti kuolemantapauksen johdosta maksetuista vakuutuskorvauksista, mahdollinen avioehtosopimus, tiedot viimeisimmästä verotuksesta, käteisen rahan määrä yms. Jos vainajalta jäi asunto-omaisuutta, kiinteistöstä tarvitaan lainhuuto- ja rasitustodistus sekä kauppakirja ja asunto-osakkeesta osakekirja, kauppakirja sekä isännöitsijäntodistus. Jos vainaja oli eläessään antanut tavanomaista suurempia lahjoituksia, tarvitaan näistä lahjakirjat. Lisäksi tarvitaan mahdollinen peru-, ositus- tai perinnönjakokirja ensin kuolleen puolison jälkeen.

Kuolinpesän selvitys ja perunkirjoitus ovat siis kaksi eri asiaa. Esimerkiksi erona on se, että perunkirjoituksen toimittamiseen voi olla lakisääteinen velvollisuus. Sen sijaan pesänselvitys kuuluu lähtökohtaisesti kaikille kuolinpesän osakkaille yhteisesti. Perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus sen sijaan on yleensä sillä kuolinpesän osakkaalla, jonka hoidossa ja hallinnassa jäämistöomaisuus on. Vaikka hänen oikeutensa olisi riitaisa, on hän silti perunkirjoitusvelvollinen. Toisaalta jos ensiksi kuolleelta puolisolta ei jäänyt muita kuin toissijaisia perillisiä, on perunkirjoitusvelvollisuus siis aina leskellä. Vastaavasti testamentin ensisaaja on perunkirjoitusvelvollinen, ei koskaan testamentin toissijaissaaja. Toisaalta jos leskellä on oikeus vain pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan, ei hän kuulu edes kuolinpesän osakkaisiin. Tällöin pesänselvitys kuuluu nimenomaisesti kuolinpesän osakkaille, eikä leskelle. Toisaalta perunkirjoituksen toimittamisvelvollisuus voidaan antaa myös mm. pesänselvittäjälle tai perittävän nimeämälle testamentin toimeenpanijalle.

Omaisuuden selvittämiseen voisi periaatteessa ajatella kuuluvan myös omaisuuden arvon määrittämisen. Haluavathan kaikki kuolinpesän osakkaat myös tietää, kuinka arvokas esimerkiksi kesämökki järven rannassa tai käytettynä ostettu auto lopultakin on. Omaisuuden arvostamistehtävä ei kuitenkaan kuulu pesää selvittävälle henkilölle tai - henkilöille, vaan perunkirjoitusta varten määrätyille kahdelle uskotulle miehelle. He lopultakin “toimittavat” perunkirjoituksen huolehtimalla omaisuuden arvostamisesta. Uskotut miehet lausuvat mielipiteensä, mikä on omaisuuden käypä arvo.

Jäämistöoikeudelliset asiat saattavat olla kimurantteja ja tuottaa lukuisia vastausta kaipaavia kysymyksiä. Toisaalta, tarvitaan monesti lukuisia käytännön järjestelyitä ja kokemusta onnistuneen lopputuloksen aikaansaamiseksi. Kun lakiasiat askarruttavat, ei kannata askaroida yksin! Auttava lakimiehemme on tukenasi. Ota yhteyttä ja soita.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa