Minilex - Lakipuhelin

Toissijaiset perilliset kuolinpesän osakkaina


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Toissijaisista perillisistä puhutaan tilanteessa, jossa perittävä on kuollessaan naimisissa, mutta hänellä ei ole rintaperillisiä. Lisäksi edellytetään, ettei vainaja ole tehnyt toissijaisia perillisiä poissulkevaa testamenttia. Toissijaisia perillisiä ovat kuolleen vanhemmat, veljet ja sisaret sekä näiden jälkeläiset.

Kun perittävä kuolee ilman rintaperillisiä, perii leski puolisonsa. Tällöin toissijaisten perillisten ei katsota olevan kuolinpesän osakkaita. Heistä tulee vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Tämän vuoksi toissijaisilla perillisillä ei ole oikeutta esittää jakovaatimusta eikä muutoinkaan ottaa osaa ensiksi kuolleen puolison kuolinpesän hallintoon.

Vaikka leski perii puolisonsa, ei hänellä ole oikeutta käyttää perimäänsä omaisuutta täysin vapaasti. Leski ei saa testamentata omaisuutta, jonka hän on puolisoltaan perinyt. Hän ei myöskään saa määrätä testamentilla siitä, mitä ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perilliselle on tuleva hänen kuolemansa jälkeen. Näillä säännöksillä pyritään suojaamaan toissijaisten perillisten asemaa. Lesken oikeutta myydä, lahjoittaa, vaihtaa tai ostaa perimäänsä omaisuutta ei kuitenkaan ole rajoitettu.

Lesken kuoltua ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset perivät periaatteessa sen omaisuuden, jonka leski peri ensiksi kuolleelta puolisolta. Mikäli lesken kuolinpesään sisältyy omaisuutta, jonka tämä on perinyt ensiksi kuolleelta puolisoltaan, on toissijaisilla perillisillä oikeus vaatia itselleen nimenomaan tätä omaisuutta. Jos omaisuutta ei ole enää jäljellä, saavat toissijaiset perilliset suorituksen muusta omaisuudesta. Lähtökohtana pesänjaolle on, että toissijaiset perilliset saavat jaossa omaisuutta samassa suhteessa, jossa ensiksi kuolleen puolison jäämistö oli puolisoiden omaisuuteen. Käytännössä lesken pesä jaetaan puoliksi lesken omien perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten kesken. Tästä puolittamisperiaatteesta kuitenkin poiketaan, mikäli puolisoilla on ollut avio-oikeudesta vapaata omaisuutta tai mikäli avioliittolain mukaiset vastikesäännöt olisivat voineet tulla sovellettaviksi ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen toimitetussa osituksessa. Mikäli toissijaisia perillisiä ei ole enää jäljellä lesken kuollessa, menee lesken omaisuus kokonaisuudessaan hänen omille perillisilleen. Mikäli taas leskellä ei kuollessaan ole omia perillisiä eikä hän ole määrännyt omaisuudestaan testamentilla, menee perintö kokonaisuudessaan ensiksi kuolleen puolison toissijaisille perillisille.

Toissijaisten perillisten asema tulisi huomioida myös tilanteessa, jossa leski menee uudestaan naimisiin ja sittemmin eroaa tai päätyy uudestaan leskeksi. Tällöin leskelle tulisi osituksessa erottaa ensisijaisesti omaisuutta, jonka hän on perinyt ensiksi kuolleelta puolisoltaan. Tietyissä tilanteissa lesken vaurastuminen ja toisaalta myös köyhtyminen tulee ottaa huomioon lesken perillisten ja ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten pesäosuuksia laskettaessa. Säännökset voivat tuntua monimutkaisilta, ja riitaisuuksien välttämiseksi voikin olla suotavaa ottaa yhteyttä lakimieheen.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »