Minilex - Lakipuhelin

Testamentin tiedoksianto ei kuulu pesänselvittäjän tehtäviin


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Testamentti on vainajan elinaikanaan tekemä määräys siitä, mitä hänen omaisuudelleen tapahtuu, kun hänestä aika jättää. Kääntäen, jos testamenttia ei ole tehty, jäämistö jaetaan lain kirjaimen mukaan. Testamentin teossa noudatetaan määrämuotoa, mutta testamentti voi myös poikkeuksellisesti olla suullinen tiettyjen edellytysten käsilläolessa. Lue lisää testamentin muotovaatimuksista artikkeleista.  

Pesänselvittäjällä tarkoitetaan kuolinpesän tilaa selvittämään määrättyä henkilöä. Pesänselvittäjän nimittää käräjäoikeus hakemuksen johdosta, jonka voi olla tehnyt esimerkiksi joku kuolinpesän osakkaista. Pesänselvittäjä tekee tarpeelliset toimenpiteet kuolinpesän selvittämiseksi niin, että perinnönjako voidaan lopulta aloittaa. Perinnönjakoa ei voida käynnistää ennen kuin pesänselvittäjä on ilmoittanut pesänselvityksen päättyneen.

Kuolemantapaukseen on usein varauduttu vainajan eläessä tekemällä testamentti elinaikana karttuneesta omaisuudesta. Testamentit voivat kuitenkin olla melko salaisia niin, että niitä säilytetään esimerkiksi pankin tallelokerossa tai muussa turvallisessa paikassa “silmiltä piilossa”. Testamentti pitää siis ensin selvittää kuolemantapauksen jälkeen. Testamentin tiedoksianto on ensimmäinen osa testamentin kaksivaiheista selvitysprosessia, jonka toinen ja viimeinen vaihe on testamentin moite tai hyväksyminen.

Käytännössä testamentin tiedoksianto tapahtuu niin, että perillinen, joka on saanut testamentista tiedon, tiedottaa asiasta ensin testamentin saajalle. Sen jälkeen testamentin saaja itse antaa tiedoksiannon perillisille siitä, mitä hän testamentissa hänen hyväkseensä määrätyn oikeuden suhteen haluaa tehdä. Testamentin tiedoksianto on nimenomaisesti testamentin saajan velvollisuus. Olennaista on, että esimerkiksi pesänselvittäjä tai -jakaja ei voi tehdä testamentin tiedoksiantoa perillisille testamentin saajan puolesta.

Testamentin tiedoksianto tulee tehdä noudattaen muotovaatimusta todisteellisesta tiedoksiannosta. Näin tiedetään, että testamentin lakisääteinen moiteaika on tosiasiallisesti lähtenyt kulumaan. Testamentin todisteellisessa tiedoksiannossa tulee käyttää joko haastemiestä tai muuta todisteellista tiedoksiantotapaa. Todisteellisessa tiedoksiannossa testamentin saaja käytännössä antaa perillisille oikeaksi todistetun jäljennöksen testamentista. Jos testamentinsaajia on monta, luetaan yhdenkin testamentin saajan tekemä tiedoksianto muiden testamentin saajien hyväksi. Toisaalta testamentin saajan tulee suorittaa tiedoksianto nimenomaan jokaiselle perilliselle erikseen. Testamentin saaja ei siis voi tehdä tiedoksiantoa esimerkiksi pesänselvittäjälle. Jotta säästytään suuremmalta vaivannäöltä, voi todisteellisen tiedoksiannon suorittaa esimerkiksi perunkirjoituksessa pyytämällä tällöin kaikilta perillisiltä allekirjoitukset yhtäaikaa siitä, että testamentti on annettu asianmukaisesti heille tiedoksi ja he ovat tiedoksiannon vastaanottaneet.

Jos testamentti on suullinen, tiedoksiantaminen tapahtuu antamalla todistajien kuulustelusta tuomioistuimessa laadittu pöytäkirja perillisille tiedoksi tai muu jäljennös, josta käy suullisen testamentin sisältö ilmi.

Testamentin tiedoksiannosta käynnistyy 6 kuukauden moiteaika moittia testamentin pätevyyttä tiettyjen lakisääteisten perusteiden käsillä ollessa. Testamentin moite on siis perillisen mahdollisuus reagoida testamenttiin. Toisaalta perillinen voi myös hyväksyä testamentin. Lue lisää testamentin moitteesta ja - hyväksymisestä lakiartikkeleista.

Tähdellistä on korostaa, että kun testamentin saaja tekee tiedoksiannon, hänen tulee suunnata tiedoksianto nimenomaan vainajan perillisille. Yleensä vainajan rintaperillisistä ei ole epäselvyyttä. Täten henkilöpiiristä, jolle tiedoksianto pitää tehdä, ei jää varteenottavia epäilyksiä. Toisaalta, mikäli vainajalla ei ollut lapsia ja eloon jäi vain esimerkiksi leski, pitää lesken suunnata tiedoksianto esimerkiksi hänen hyväkseen tehdystä omistusoikeustestamentista, vainajan toissijaisille perillisille. Jos testamentin saaja on ainoa perillinen, hänen ei tarvitse tehdä tiedoksiantoa kellekään. Testamentin saaja voi myös pysytellä passiivisena testamentin suhteen, jos ei halua siihen vedota.

Tilanteissa, joissa perillinen välttelee testamentin tiedoksiantamista testamentin saajalle, ei virka-apua juuri ole saatavissa. Tällöin oletettu testamentin saaja ei siis voi vedota testamenttiin, vaikka epäilisikin testamentin olevan olemassa, jos ei hänelle tosiasiallisesti testamentista kerrota. Se voi olla harmillista. Määräaika testamentin tiedoksiantamiselle on nimittäin pääsääntöisesti 10 vuotta vainajan kuolemasta. Määräaikaan ei siis saa pidennystä, vaikka testamentin saaja ei edes olisi tiennyt hyväkseen tehdystä testamentista. Sen sijaan jos käy niin päin, että perillinen välttelee testamentin tiedoksiantoa itselleensä, niin voi testamentin saaja käyttää haastemiestä toimittamaan tiedoksiannon.

Määräaika testamentin tiedoksiantamiselle on siis pääsääntöisesti 10 vuotta testamentin tekijän kuolemasta. Mikäli testamentissa oleva oikeus alkaa kuitenkin vasta myöhemmin kuin perittävän kuolemasta, voidaan testamenttiin perustuva oikeus antaa tiedoksi pidemmänkin ajan kuluttua kuin 10 vuoden sisällä. Jos testamentin saaja ei määräajassa vetoa testamenttiin, hän menettää oikeutensa.

Jotta tiedoksianto saataisiin laillisesti toteutettua, tulee huomioida, että perillisellä on tiedoksiantamisen vastaanottamiseen kelpoisuus. Toisin sanoen, jos perillinen on esimerkiksi dementoitunut, alaikäinen tms. syy, jonka johdosta hän ei ole kykenevä testamentin tiedoksiannon vastaanottamiseen, pitää pääsääntöisesti määrätä edunvalvoja vastaanottamaan tiedoksianto hänen puolestaan.

Toisaalta jos testamentin saaja ei halua testamentattua omaisuutta itselleen, hän voi pysyttelemällä passiivisena luopua oikeudestaan määräajan kuluessa. Toisaalta hän voi myös nimenomaisesti ilmoittaa kuolinpesälle tai perillisille, että luopuu testamentista. Toisaalta hän voi myös vastaanottaa testamentatun omaisuuden osittain, ellei halua kaikkea hyväkseen testamentattua omaisuutta vastaanottaa.

Perintöoikeudelliset asiat voivat olla raskaita käsiteltäviä itselle, ottaen huomioon vaikeat olosuhteet esimerkiksi kuolemantapauksen sattuessa. Tällöin jäämistöasioista perillä olevan kokeneen ammattilaisen apu voi ratkaista monta pulmaa. Osaava lakimiehemme auttaa sinua mielellään löytämään tilanteessa kuin tilanteessa toimivan ratkaisun juuri sinulle. Ota siis puhelin käteen ja soita!

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa