Minilex - Lakipuhelin

Pesänselvittäjän tehtävät kuolinpesässä


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Pesänselvittäjän tulee ryhtyä kaikkiin sellaisiin toimiin, jotka ovat tarpeen kuolinpesän selvittämiseksi. Pesänselvittäjän tulee toimia tehtävässään mahdollisimman joutuisasti. Aivan ensimmäisenä tehtävänä pesänselvittäjällä on jäämistöomaisuuden haltuunotto. Kun pesänselvittäjä on saanut jäämistöomaisuuden haltuunsa, hänen tulee aloittaa välittömästi tilinpito.

Jäämistöomaisuuden haltuunotto tarkoittaa sitä, että pesänselvittäjälle luovutetaan muun muassa kaikki jäämistöä koskevat asiakirjat. Jos jotain jäämistöomaisuutta jää esimerkiksi kuolinpesän osakkaiden tai lesken hallintaan, pesänselvittäjän tulee huolehtia omaisuuden asianmukaisesta hoidosta. Tällaista omaisuutta voi olla esimerkiksi perittävän asunto, joka kuuluu jäämistöomaisuuteen. Näin ollen, jos joku jää asumaan perittävän asuntoon pesänselvityksen ajaksi, pesänselvittäjän on varmistauduttava siitä, ettei asuntoa hoideta huolimattomasti ja niin, että sen arvo laskee. Jos kuolinpesässä ei ole toimitettu perunkirjoitusta, pesänselvittäjän tulee myös ryhtyä toimenpiteisiin perunkirjoituksen toimituttamiseksi.

Pesänselvittäjä toimii kuolinpesän edustajana kolmatta tahoa vastaan ja toimii kantajan ja vastaajan ominaisuudessa kuolinpesää koskevissa asioissa. Tähän osakkailla ei ole oikeutta silloin, kun kuolinpesä on pesänselvittäjän hallinnossa. Kun tuomioistuin on määrännyt pesänselvittäjän selvittämään kuolinpesän, kuolinpesän osakkaat voivat käyttää pesään kuuluvaa omaisuutta vain pesänselvittäjän antaman valtuutuksen nojalla.

Oleellista on se, että pesänselvittäjä saattaa kuolinpesän jakokuntoon, jotta perinnönjako on mahdollista toimittaa. Jakokuntoon saattamisessa on selvitettävä jäämistöön laajuus ja tyydytettävä ulkopuolisten tahojen intressit tai varmistettava niiden intressien tyydyttäminen. Näin ollen pesänselvittäjän on esimerkiksi maksettava pesän velat ja perittävä saamiset. Pesänselvittäjä on aina oikeutettu maksamaan pesänselvitysvelkoja pesän varoista selvityksen aikana. Pesänselvitysvelkoja ovat esimerkiksi kohtuulliset hautaus- ja perunkirjoituskustannukset. Pesän rahavarat, jotka on siirretty rahalaitokseen, tulee laittaa pesän nimelle. Pesän varallisuutta ei saa sekoittaa kellekään muulle kuuluvan omaisuuden kanssa.

Pesänselvittäjän on myös pyrittävä tekemään velkojien kanssa sopimus velkojen maksusta, jos on syytä epäillä, että pesän varat eivät tule riittämää pesän ja vainajien velkojen maksuun. Pesänselvittäjällä on myös oikeus hakea kuolinpesän asettamista konkurssiin. Lakimies voi kertoa tarkemmin, mitä kuolinpesän asettaminen konkurssiin tarkoittaa.

Pesänselvittäjä ei saa omin päin luovuttaa eikä velasta kiinnityttää kiinteää omaisuutta tai toisen maalla olevaa laitosta, joka voidaan maanomistajaa kuulematta luovuttaa kolmannelle henkilölle. Tällaiseen toimenpiteeseen tarvitaan osakkaiden kirjallinen suostumus, joka on kahden esteettömän todistajan todistama. Mikäli suostumuksia ei voida saada, oikeus voi hakemuksesta sallia toimenpiteen.

Jos pesänselvittäjä on osakkaiden suostumusta tai oikeuden antamaa lupaa saamatta ryhtynyt kyseiseen toimenpiteeseen, on se osakkaan sitä moittiessa pätemätön. Osakkaan tulee panna kanne vireille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun hän sai tiedon pesänselvittäjän toiminnasta. Kanne on nostettava viimeistään vuoden kuluessa siitä, kun lainhuuto tai kiinnitys myönnettiin.

Perinnönjakoa ei voi aloittaa ennen kuin pesänselvittäjä ilmoittaa selvityksen päättyneeksi. Kun mahdollinen ositus ja perinnönjako on toimitettu sekä tullut lainvoimaiseksi, pesänselvittäjän annettava kullekin osakkaalle hänelle perintönä tuleva omaisuus. Pesänselvittäjän toimivalta toisin sanoen jatkuu siihen saakka, kunnes selvittäjän hallinnassa oleva omaisuus on luovutettu perintöön oikeutetuille osakkaille.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa