Minilex - Lakipuhelin

Pesänselvittäjän hallintoa voidaan kyllä moittia, mutta vasta lopputilityksen jälkeen


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Pesänselvittäjä ottaa kuolinpesän hallintoonsa. Hän voi olla joko kuolinpesän ulkopuolinen henkilö tai kuolinpesän osakas, jonka tuomioistuin on määrännyt. Kuolinpesän osakas voidaan kuitenkin määrätä pesänselvittäjäksi vain poikkeuksellisesti, kun kuolinpesän muut osakkaat eivät sitä vastusta ja siihen on erityistä syytä.

Erityisen merkittävä rooli pesänselvittäjällä on jäämistön laajuuden selvittämisessä ja pesän vastuiden täyttämisessä. Toisin sanoen esimerkiksi velkojien intressit on täytettävä tai varmistettava, että ne tulevat täytetyiksi, ennen kuin pesä voidaan jakaa.

Mikäli pesänselvittäjä kuitenkin julistaa pesänselvityksen päättyneeksi, vaikka kuolinpesän kaikkia velkoja ei tosiasiallisesti oltu suoritettu tai selvitetty, voi hän joutua vahingonkorvausvastuuseen. Kuolinpesän velkojana on oikeuskäytännössä ollut mm. valtio verosaatavistaan.

Pesänselvittäjän täytyy noudattaa kaikkea huolellisuutta ja joutuisuutta toimissaan. Koska näin ei aina osakkaiden mielestä eikä tosiasiallisesti tapahdu, pesänselvittäjän hallintoa vastaan voidaan nostaa moitekanne, jolloin vastaajaksi haastetaan pesänselvittäjä.

Pesänselvittäjän hallintoa koskevan moitekanteen voi nostaa vasta lopputilityksen jälkeen eli sen jälkeen, kun pesä on selvitetty ja pesänselvitys julistettu päättyneeksi. Lopputilitykselle ei ole asetettu määrämuotoa eikä määräaikaa. Mikäli pesänselvittäjä kuitenkin viivyttelee lopputilityksen antamisessa kohtuuttomasti, vaikka pesä olisi jo selvitetty, voidaan hänet vapauttaa tehtävästään. 

Keskeistä on havaita, että moitekanne pesänselvittäjän hallintoa koskien on eri asia, kuin perinnönjaon moitekanne. Pesänselvityksen moitekanteen tavoitteena on saattaa pesänselvittäjä vahingonkorvausvastuuseen laiminlyönneistään tai tahallisista teoistaan. Sen sijaan perinnönjaon moitekanteessa ei koskaan haasteta pesänselvittäjää tai -jakajaa oikeuteen, vaan muut osakkaat esimerkiksi siinä tilanteessa, kun jako ei ole ollut osakkaan mielestä oikeudenmukainen joko sisällöllisen tai muodollisen virheen vuoksi. Kysy lisää perinnönjaon moitekanteesta lakimieheltäsi.

Toisaaltakin vaikka olisi päivänselvää, että pesänselvittäjä on toiminut hutiloiden ja tehnyt huonosti perusteltuja ratkaisuja pesänselvityksessään, ei pesänselvittäjän hallinnon moitekanne kuitenkaan saa tällaisia tehtyjä oikeustoimia raukeamaan. Toisin sanoen, pesänselvittäjän harkitsemattomatkin oikeustoimet jäävät voimaan. Pesänselvitystä ei saada pätemättömäksi pesänselvittäjän moitekanteesta huolimatta.

Pesänselvittäjän moitekanteella voidaan pesänselvittäjää vaatia korvaamaan joko huolimattomasti tai tahallaan aiheuttamansa vahinko. Tällaista vahinkoa voisi olla vaikkapa velkojien intressien täyttämisen tai intressien täyttymisestä varmistumisen laiminlyönti.

Pesänselvittäjän lievät laiminlyönnit ja lievä tuottamus voidaan kuitenkin korvata alennetusti tai jättää kokonaan tuomitsematta.

Vahingonkorvausmäärä arvioidaan kohtuullisuuden mukaan kokonaisharkinnalla. Jos vahingonkorvausvastuussa on useita pesänselvittäjiä, vastaavat he vahingosta yhteisvastuullisesti. Korvausmäärä jaetaan korvausvelvollisten kesken huomioon ottaen mm. syyllisyyden aste, kohtuus, vahingon suuruus sekä muut vaikutukselliset seikat, kuitenkin niin, että jos jonkun syyksi on luettava vain lievä tuottamus, vastaa hän edellä vain alennetusta määrästä. Kaikki pesänselvittäjät eivät siis välttämättä saa samansuuruista vahingonkorvaussummaa osalleen.

Olennaista on, että pesänselvittäjän moitekannetta ei voida nostaa aiemmin, kuin vasta lopputilityksen jälkeen. Toisin sanoen, silloin kun pesän selvitys on kesken ja käynnissä, ei pesänselvittäjän moitekannetta saada vireille tuomioistuimessa.

Pesän osakkaan on nostettava kanne kolmen vuoden määräajassa sen jälkeen, kun pesänselvittäjä antoi tilin. Pesänselvittäjällä ei kuitenkaan ole tilivelvollisuutta muille, kuin kuolinpesän osakkaille. Jos tiliä ei ole annettu sille taholle, jonka oikeus on riippuvainen pesänselvityksestä, hänen on nostettava kanne pesänselvittäjän hallintoa vastaan yleisessä kymmenen vuoden määräajassa.

Velkoja ei pääsääntöisesti kuulu kuolinpesän osakkaisiin. Näin ollen määräaika kanteen nostamiselle riippuu siitä, onko pesänselvittäjä antanut tiliä tiedoksi velkojalle vai ei. Jos pesänselvittäjä on tehnyt tilin velkojalle, määräaika kanteen nostamiselle on kolme vuotta tilinteosta. Sen sijaan jos tiliä ei ole annettu velkojalle, kanteeseen on sovellettava yleistä kymmenen vuoden määräaikaa. Mikäli määräaika on ylitetty, ei pääsääntöisesti pesänselvittäjän hallinnon moitekannetta enää voida vanhentuneena nostaa. Näin ollen, jos pesänselvittäjä antaa tilin tiedoksi myös kuolinpesän velkojalle, rajoittuu määräaika kanteen nostamiselle kymmenestä vuodesta kolmeen vuoteen. Tästä löytyy mielenkiintoista oikeuskäytäntöä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa