Minilex - Lakipuhelin

Pesänselvittäjän hakeminen kuolinpesään


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Osakkaiden yhteishallinnon sijasta kuolinpesä voidaan määrätä pesänselvittäjän hallintoon. Pesänselvittäjää voidaan hakea vain kuolinpesän selvittämistä varten, ei siten esimerkiksi avioero-osituksen toimittamiseen. Tuomioistuin määrää pesänselvittäjän tehtäväänsä. Kun jäämistö on siirtynyt pesänselvittäjän hallintoon, eivät osakkaat voi enää edustaa kuolinpesää, vaan asiavaltuus siirtyy yksinomaisesti pesänselvittäjälle.

Hakemukset, jotka koskevat pesänselvittäjän määräämistä kuolinpesään, voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, tarvitseeko hakijan esittää erityinen perustelu hakemukselleen vai ei. Kuolinpesän osakkaan, testamentin toimeenpanijan tai ulosottomiehen ei tarvitse erikseen perustella hakemustaan.

Jokaisella kuolinpesän osakkaalla on itsenäinen, ehdoton oikeus hakea pesänselvittäjän määräämistä. Oikeus pesänselvittäjän hakemiseen on osakkaalla silloinkin, kuin hänen osakkuutensa on riidanalainen. Osakkaalla on tämä oikeus riippumatta siitä, onko kuolinpesä selvitetty vai ei.

Jos testamentissa on määrätty testamentin toimeenpanija, on hänet määrättävä pesänselvittäjäksi kuolinpesään, ellei tähän ole erityisiä vastasyitä. Testamentin toimeenpanijan määräämistä pesänselvittäjäksi voi hakea muiden aloiteoikeutettujen lisäksi myös itse toimeenpanijaksi nimetty henkilö.

Hakemuksen pesänselvittäjän määräämiseksi voi tehdä myös ulosottomies, jos jonkun pesän osakkaan pesäosuus on ulosmitattu velasta. Osakkaiden vastustus ei estä selvittäjän määräämistä tällä perusteella.

Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden on perusteltava hakemuksensa kuolinpesän luovuttamisesta pesänselvittäjän hallintoon. Pesänselvittäjä on määrättävä näissä tapauksissa vain silloin, kun hakija näyttää toteen, että määräys on tarpeen hänen oikeutensa toteuttamiseksi. Esimerkiksi erityisjälkisäädöksen saajan, perintöosuuden luovutuksensaajan ja henkilön, jolla on oikeus ajaa kannetta tarkoitemääräyksen toteuttamiseksi, tulee perustella hakemuksensa. Myös kuolinpesän osakkuutta vailla olevat hakijat, joita ovat avustukseen oikeutetut henkilöt, vainajan tai pesän velkoja sekä vainajan tai pesän vastuussa oleva henkilö, joutuvat perustelemaan hakemuksensa.

Hakemus pesäselvittäjän määräämiseksi on tehtävä kirjallisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus ja käräjäoikeuden nimi. Hakemusta tehdessä on ilmoitettava kuolinpesän osakkaat, testamentin toimeenpanija ja perintöosuuden luovutuksensaaja sekä mahdollisten erityisjälkisäädösten saajat. Hakemukseen on myös liitettävä tarpeelliset kuolinpesän tilaa koskevat asiakirjat. Näitä asiakirjoja ovat esimerkiksi testamentti tai selvitys perinnöstä luopumisesta. Jos perunkirjoitus on jo ehditty toimittaa, tulee hakemukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös perukirjasta.

Yleensä pesänselvittäjähakemuksessa nimetään pesänselvittäjäehdokas. Tällöin hakemukseen tulee liittää tehtävään ehdotetun henkilön suostumus. Kuolinpesän hallinto säilyy kuolinpesän osakkailla siihen saakka, kunnes tuomioistuin on antanut pesänselvittäjämääräyksen. Näin ollen pelkkä hakemuksen jättäminen tuomioistuimelle ei itsessään muuta kuolinpesän hallintoa pesänselvittäjän hallinnoksi. Lakimies osaa auttaa pesänselvittäjän määräämiseen liittyvissä ongelmissa.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »