Minilex - Lakipuhelin

Pesänselvittäjän hakeminen kuolinpesään


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Osakkaiden yhteishallinnon sijasta kuolinpesä voidaan määrätä pesänselvittäjän hallintoon. Pesänselvittäjää voidaan hakea vain kuolinpesän selvittämistä varten eikä esimerkiksi avioero-osituksen toimittamiseen. Tuomioistuin määrää pesänselvittäjän tehtäväänsä. Kun jäämistö on siirtynyt pesänselvittäjän hallintoon, eivät osakkaat voi enää edustaa kuolinpesää, vaan asiavaltuus siirtyy yksinomaisesti pesänselvittäjälle.

Hakemukset, jotka koskevat pesänselvittäjän määräämistä kuolinpesään, voidaan jakaa kahteen ryhmään sen mukaan, tarvitseeko hakijan esittää erityinen perustelu hakemukselleen vai ei. Kuolinpesän osakkaan, testamentin toimeenpanijan tai ulosottomiehen ei tarvitse erikseen perustella hakemustaan.

Ensinnäkin pesän osakkailla on ehdoton oikeus vaatia selvittäjän määräämistä. Oikeus pesänselvittäjän hakemiseen on osakkaalla silloinkin, kuin hänen osakkuutensa on riidanalainen. Osakkaalla on tämä oikeus riippumatta siitä, onko kuolinpesä selvitetty vai ei. Jokaisella kuolinpesän osakkaalla onkin itsenäinen oikeus hakea pesänselvittäjän määräämistä.

Jos testamentissa on määrätty testamentin toimeenpanija, on hänet määrättävä pesänselvittäjäksi kuolinpesään, ellei ole erityisiä vastasyitä. Testamentin toimeenpanijan määräämistä pesänselvittäjäksi voi hakea muiden aloiteoikeutettujen lisäksi myös itse toimeenpanijaksi nimetty henkilö.

Hakemuksen pesänselvittäjän määräämiseksi voi tehdä myös ulosottomies, jos jonkun pesän osakkaan pesäosuus on ulosmitattu hänen velastaan. Vaikka osakkaat tai osa heistä vastustaisi selvittäjän määräämistä tällä perusteella, on pesänselvittäjä mahdollista määrätä tästä huolimatta.  

Muiden kuin edellä mainittujen henkilöiden on perusteltava hakemuksensa kuolinpesän luovuttamisesta pesänselvittäjän hallintoon. Pesänselvittäjä on määrättävä näissä tapauksissa vain silloin, kun hakija näyttää toteen, että määräys on hänen oikeutensa toteuttamiseksi tarpeen. Näitä henkilöitä ovat erityisjälkisäädöksen saaja ja henkilö, jolla on oikeus ajaa kannetta tarkoitemääräyksen toteuttamiseksi. Tällainen on myös sellainen henkilö, joka on perintöosuuden luovutuksensaaja. Neljäntenä perustusvelvollisena tahona ovat kuolinpesän osakkuutta vailla olevat hakijat, joita ovat avustukseen oikeutetut henkilöt, vainajan tai pesän velkoja sekä vainajan tai pesän vastuussa oleva henkilö.

Hakemus pesäselvittäjän määräämiseksi on tehtävä kirjallisesti. Hakemuksesta on käytävä ilmi hakijan vaatimus ja käräjäoikeuden nimi. Hakemusta tehdessä on ilmoitettava kuolinpesän osakkaat, testamentin toimeenpanija ja perintöosuuden luovutuksen saaja sekä mahdollisten erityisjälkisäädösten saajat. Hakemukseen on myös liitettävä tarpeelliset asiakirjat, jotka koskevat kuolinpesän tilaa. Näitä asiakirjoja ovat esimerkiksi testamentti tai selvitys perinnöstä luopumisesta. Jos perunkirjoitus on jo ehditty toimittaa, tulee hakemukseen liittää oikeaksi todistettu jäljennös perukirjasta.

Yleensä pesänselvittäjähakemuksessa nimetään pesänselvittäjäehdokas. Tällöin hakemukseen tulee liittää tehtävään ehdotetun henkilön suostumus. Kuolinpesän hallinto säilyy kuolinpesän osakkailla siihen saakka, kunnes tuomioistuin on antanut pesänselvittäjämääräyksen. Näin ollen pelkkä hakemuksen jättäminen tuomioistuimelle ei itsessään muuta kuolinpesän hallintoa pesänselvittäjän hallinnoksi. Lakimies osaa auttaa pesänselvittäjän määräämiseen liittyvissä ongelmissa ja kysymyksissä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa