Minilex - Lakipuhelin

Mitä eroa on kuolinpesällä ja perikunnalla, vai onko mitään?


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Kuolinpesä ja perikunta ovat jäämistöoikeudellisia termejä, joita käytetään pääsääntöisesti synonyymeinä. Ne eivät kuitenkaan tarkoita tarkalleen ottaen aivan samaa asiaa, vaikka menevätkin puhekielessä sekaisin. On syytä avata, mikä näiden käsitteiden käytännön ero on, kun molempiin voi törmätä esimerkiksi arkipäivän keskusteluissa, kun puhutaan jäämistöoikeudellisista asioista esimerkiksi sukulaisten kesken, tai vaikkapa lakikirjoja tai uutisotsikoita selatessa.

Olennaista on, että perikunta-termiä ei löydy jäämistöoikeudellisista laeista, kun taas kuolinpesä löytyy. Oikeuskäytännössä sen sijaan perikunta-termiäkin on muutaman kerran käytetty, kuolinpesä-termiä puolestaan satoja kertoja.

Kuolinpesä tarkoittaa ennen kaikkea jakamatonta jäämistöomaisuutta, jonka saavat perittävän kuolinpesän osakkaat kuolinpesän jaossa. Kuolinpesän osakkaista säädetään erikseen. Kuolinpesä lakkaa olemasta, kun jäämistö on laillisesti jaettu kuolinpesän osakkaille.

Perikunta on puhekielinen ilmaus, jolla yleensä viitataan kuolinpesään tai kuolinpesän osakkaisiin henkilötahoina. Perikuntaan voi kuulua sekä luonnollisia henkilöitä että oikeushenkilöitä. On myös mahdollista, että yhden osakkaan kuoltua hänen sijaansa tulee toinen kuolinpesä, jolloin puhutaan sisäkkäisistä kuolinpesistä. Kuolinpesää ei lasketa oikeushenkilöksi, vaan se on osakkaiden muodostama väliaikainen henkilöyhteenliittymä.

Kuitenkin voi olla kätevää joissain tilanteissa käyttää ”perikunta” termiä kuolinpesän sijaan. Esimerkiksi tilanteessa, jossa ”perittävän x” kuolinpesän osakkaat haluavat kaikki yhdessä käyttää puhevaltaa vaikkapa valtuuttaakseen jonkun henkilön puolestaan, tällaista sopimusta eivät pääsääntöisesti sido muotomääräykset. Täten voidaan pätevästi kirjata sopijapuoleksi esimerkiksi ”perittävän x koko perikunta”.

Huomioitavaa, että mikäli laki kuitenkin säätää asiakirjan tai oikeustoimen teossa noudatettavan määrämuotoa, ei voida missään tilanteessa käyttää pelkästään perikunta-termiä. Esimerkiksi haastehakemuksessa tai kanteessa, kun haastetaan vastaajaksi koko kuolinpesä tai kun koko kuolinpesä on kantajana, kaikkien osakkaiden nimi pitää pääsääntöisesti yksitellen mainita ja kaikkien on annettava allekirjoituksensa, koska he ovat kaikki asianosaisia.

Muotomääräyksiä noudatetaan sen uhalla, että tuomioistuin pyytää kantajaa täydentämään haastehakemustaan tai vastaustaan. Jos siis esimerkiksi erheellisesti haastehakemukseen on kirjoitettu asianosaiseksi ”perikunta”, ei erhe johda automaattisesti jutun hylkäämiseen, vaan tuomioistuimen on ensin annettava täydennyskehotus ja muutenkin huolehdittava viran puolesta siitä, että juttu on tullut kaikkien pesän osakkaille asianmukaisesti tiedoksi.

Tämä siksi, että kuolinpesän tilanteessa on kyse välttämättömästä prosessinyhteydestä. Toisin sanoen, vaade kuolinpesää vastaan voidaan toteuttaa ainoastaan kaikkia osakkaita yhdessä koskien. Toisaalta tietyn oikeuden voivat saada voimaan ainoastaan osakkaat yhdessä yhtä köyttä vetäen. Poikkeuksista säädetään erikseen.

Olennaista on, että asiayhteys ratkaisee, mitä sanalla ”perikunta” tai ”kuolinpesä” kussakin tilanteessa tarkoitetaan. Toisaalta voidaan periaatteessa aivan hyvin puhua kuolinpesän perikunnasta tai perikunnan kuolinpesästä.

Perikunta-termin käyttäminen on siis mahdollista kirjallisissakin, vapaamuotoisissa sopimuksissa. Vahva suositus kuitenkin on virallisissa asiayhteyksissä käyttää ”kuolinpesä”-termiä ja jättää perikunta-sana puhekieleen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa