Minilex - Lakipuhelin

Leski saa kuolinpesään hallintaoikeuden, vaikka muut mukisisivat vastaan


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Leski tarkoittaa tässä artikkelissa avioleskeä, ei siis missään tilanteessa kuitenkaan avoleskeä. Kuolinpesä tarkoittaa vainajan varojen ja velkojen kokonaisuutta. Hallintaoikeudella tarkoitetaan oikeutta käyttää omaisuutta rajoitetuin oikeuksin. Hallintaoikeuteen ei siis esimerkiksi sisälly oikeutta omin päin myydä, lahjoittaa tai muuten luovuttaa omaisuutta tai käyttää omaisuutta normaalin käytön vastaisella tavalla. Hallintaoikeuteen sisältyy toisaalta oikeus omaisuudesta karttuviin tuottoihin. Olennaista on, että leski saa pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan.

Vaikka puolisot olisivat tehneet kokonaan poissulkevan avioehtosopimuksen toistensa omaisuuteen joko yksipuoleisella tai molemminpuolisella avioehtosopimuksella, leskellä on silti oikeus hallita jäämistöä jakamattomana. Toisaalta jos lesken avio-oikeutta ei olekaan poissuljettu avioehtosopimuksella, vaan esimerkiksi testamentilla tai lahjakirjalla, ei sekään poista leskelle kuuluvaa hallintaoikeutta ensiksi kuolleen puolison jäämistöön. Lesken oikeus pitää jäämistö jakamattomana hallinnassaan ei väisty silloinkaan, kun perittävä oli tehnyt testamentin jonkun muun, kuin eloonjääneen puolison hyväksi. Leskelle kuuluva jäämistön hallintaoikeus on siis melkoisen vahva oikeus.

Lesken kodiksi sopivan asunnon hallintaoikeus perittävän jälkeen kuuluu leskelle suoraan lain nojalla ensinnä kuolleen puolison jälkeen. Tavanomaisen kodin irtaimistonkin leski saa pitää hallinnassaan tätä vaatiessaan.

On havaittava, että leskelle kuuluva jakamattoman kuolinpesän hallintaoikeus päättyy siihen, kun kuolinpesän osakkaaksi kuuluva rintaperillinen esittää jakovaatimuksen pesänselvityksen jälkeen. Toisaalta lesken hallintaoikeus päättyy aina lesken oman oikeuden päättyessä. Toisaalta on muistettava yksi tärkeä seikka. Vaikka rintaperillinen olisi esittänyt perinnönjakovaatimuksen, on leskelle kuitenkin aina perinnönjaossa jätettävä puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto kotitarpeineen. Poikkeuksellisesti asuntoa ja tavanmukaista asuntoirtaimistoa ei kuitenkaan tarvitse jättää leskelle, mikäli leski on siinä määrin varakas, että hänen varallisuuteensa sisältyy hänelle uudeksi kodiksi sopiva asunto, jolloin hän ei tarvitse asuntoetuutta joko siksi, että hänellä on jo omistuksessaan kodiksi sopiva asunto tai hän tulisi sellaisen osituksessa saamaan.

Kuolinpesän osakkaisiin leski ei kuitenkaan kuulu pelkästään hallintaoikeutensa perusteella.

Toisaalta mikäli vainajalta ei jäänyt omaisuutta, vaan päinvastoin esimerkiksi ylivelkainen kuolinpesä, ei leskellä ole mitään, mihin kohdistaa oikeutensa pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan. Täten, lesken jakamattomuussuojaa ei tarvita, eikä leskelle normaalitilanteessa kuuluva kuolinpesän hallintaoikeus käynnisty.

Varakkaan lesken eläessä voisi olla rintaperillisten kannalta kohtuutonta, jossei leski jakaisi ensiksi kuolleen puolison jäämistöstä siivuakaan vainajan rintaperillisille. Arjen moninaisia tilanteita varten laki säätää lesken enimmäis- ja vähimmäissuojasta.

Lesken enimmäissuoja tarkoittaa, että mikäli vainajan rintaperilliset eivät esitä kuolinpesän jakovaadetta, leski saa hallita koko ensiksi kuolleen puolison jäämistöä jakamattomana. Toisaalta jos rintaperilliset esittävätkin jakovaateen, kutistuu lesken enimmäissuoja lesken vähimmäissuojaksi. Vähimmäissuojalla suojataan lesken taloudellista turvallisuutta. Vähimmäissuojan kohteena on puolisoiden yhteisenä kotina käytetty asunto tavanmukaisine asuntoirtaimistoineen.

On huomioitava, että leski saa kuitenkin esimerkiksi uusia koti-irtaimistoon kuuluvia huonekaluja normaaliin tapaan, jolloin surrogaattiperiaatteen mukaisesti vanhojen huonekalujen sijaan tulee uusittu kodin irtaimisto. Kuitenkin myös uusimaansa kodin tavanomaista irtaimistoa lesken täytyy hoitaa asianmukaisesti omaisuuden säilyttämisperiaatteen mukaisesti. Toisin sanoen, lesken hallintaoikeuden kestäessä jäämistöomaisuuden arvo ei saa laskea enemmän, kuin mitä se normaalista käytöstä johtuvan kulumisen vuoksi laskisi. Toisaalta se, että leski saa hallita jäämistöä jakamattomana ja käyttää sitä normaaliin tapaan, ei vapauta leskeä velvollisuudesta huolehtia asunnon normaaleista ylläpitokuluista, kuten kiinteistön käyttökuluista ja asunnonvastikkeista.

Leski saa hallintaoikeutensa estämättä aina luovuttaa käyttöoikeutensa eteenpäin sen omistajalle joko vastikkeetta tai vastiketta vastaan. Toisin sanoen, jos leski haluaa luopua oikeudestaan omaisuuden omistajan hyväksi, se hänelle sallittakoon.

Mikäli rintaperillisen esittämän jakovaatimuksen jälkeen toimitettavassa omaisuuden osituksessa ja perinnönjaossa ilmenee, että leskellä on kodiksi sopiva asunto omistuksessaan tai hän tulee sellaisen osituksessa saamaan, ei leski voi vedota enää asuntoetuuteensa. Jakovaatimuksen saa toisaalta esittää paitsi rintaperillinen, myöskin ensiksi kuolleen puolison testamentin saaja. Jäämistöä ei toisaalta ole pakko jakaa kerralla kokonaan, vaan myös osittainen perinnönjako lesken eläessä käy päinsä. Vaikka leski vastustaisi jakoa, se ei ole jaon käynnistymisen este.

Perilliset saavat vähentää perintöosastaan lesken hallintaoikeuden rahamääräisen arvon, mikä vähentää perintöveron määrää. Toisaalta lesken ei tarvitse maksaa hallintaoikeudestaan perintöveroa.

Miten sitten arvioidaan asunnon sopivuus lesken kodiksi? Voitaisiinko leski kuitenkin velvoittaa muuttamaan kodistaan ja vaihtamaan vaikkapa hieman vaatimattomampaan asuntoon? Pääsääntöisesti lesken asumisen laatutaso ei saa laskea, huomioiden mm. asunnon koko, sijainti ja mukavuus. Lopullisen päätöksen asunnon sopivuudesta lesken kodiksi tekee kuitenkin pesänjakaja tai tuomioistuin. Tapauskohtainen käytäntö herättää kiintoisia tulkintoja. Kannattaa varmistaa tilanne vielä lakimieheltäsi!

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa