Minilex - Lakipuhelin

Lesken oikeus kesämökkiin


» Lakipuhelin neuvoo kokemuksella - Soita 0600 12 450 »

Leskellä voi olla oikeus kuolleen puolisonsa jäämistöön lain, avio-oikeuden tai testamentin nojalla. Leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta jäämistöön, jos puolisoilla oli avioero tai asumusero vireillä perittävän kuollessa.

Jos vainajalta jäi rintaperillisiä tai testamentinsaaja, leskelle kuuluu oikeus hallita vainajan jäämistöä jakamattomana. Tämä oikeus väistyy, jos joku pesän osakkaista vaatii perinnönjaon toimittamista. Sen sijaan jos perittävältä ei jäänyt rintaperillisiä, perii leski tämän suoraan lain nojalla, myös vaikka puolisot olisivat solmineet kokonaan avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen. Lesken asumista puolisoiden yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa suojataan testamentin poikkeavista määräyksistä tai rintaperillisten jakovaatimuksista riippumatta. 

Leskellä on näet hyvinkin vahva oikeus turvaamassa hänen asumistaan puolison kuoleman jälkeen. Leski saa nimittäin hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa jakamattomana tavanomaisine koti-irtaimistoineen. Tämä lesken oikeus ei ulotu kesämökkiin asti. Kesämökillä tarkoitetaan näet vapaa-ajan rakennusta, jota ei ole rakennettu ympärivuotista käyttöä varten. Täten leski ei saa pääsääntöisesti hallita kesämökkiä lain nojalla, jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii perinnönjaon toimittamista.

On kuitenkin huomioitava, että leskellä saattaa olla oikeus kesämökkiin puolisoiden tekemän testamentin tai avio-oikeuden nojalla. Esimerkiksi mikäli puolisot ovat tehneet hallintaoikeustestamentin kaikesta omaisuudestaan, saa leski hallita kesämökkiä pääsääntöisesti elämänsä loppuun asti. Toisaalta avio-oikeuden nojalla leski saa myöskin hallita kesämökkiä.

Myös rintaperillisten oikeudet ja tarve saada perintöosuutensa vainajan jäämistöstä on otettava huomioon. Siispä mikäli rintaperilliset vaativat perinnönjaon käynnistämistä, voi leski menettää kesämökin. Rintaperillisten oikeutta lakiosaansa ei näet voida loukata. Toisaalta jos kesämökki oli testamentattu jollekin, ei leski voi omia sitä itselleen.

Kuten edellä on jo mainittu, saa leski kuitenkin rintaperillisten tai testamentinsaajien jakovaatimuksista huolimatta hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa. Oikeutta asumissuojaan ei kuitenkaan ole, jos lesken omaan varallisuuteen kuuluu yhteistä kotia vastaava asunto. On siis tehtävä vissi ero kesämökin ja varsinaisen kodin välillä.

Lesken oikeudet puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ovat helpommin ennakoitavissa kuin tämän oikeudet kuolleen puolison omistamaan kesämökkiin. Lesken oikeus kesämökkiin vaihtelee tilannekohtaisesti riippuen testamentin sisällöstä ja siitä, keitä kuolinpesän osakkaisiin kuuluu. Jos kuolinpesän osakkaisiin kuuluu rintaperillisiä, on hyvinkin mahdollista, että kesämökki annetaan rintaperillisille heidän lakiosansa täyttämiseksi jo lesken eläessä. Sen sijaan jos vainajalta ei jäänyt perillisiä, saa leski pääsääntöisesti kaiken tämän omaisuuden, myös kesämökin, paitsi jos vainaja oli testamentannut sen jollekin toiselle. Toisaalta jos kukaan ei vaadi perinnönjakoa aloitettavaksi, leski saa hallita jäämistöä jakamattomana.

On huomioitava, että jos lesken oikeus kesämökkiin perustuu hallintaoikeustestamenttiin, tulee lesken käyttöoikeutensa nojalla huolehtia myös omaisuuden asianmukaisesta hoitamisesta. Leski ei myöskään saa myydä kesämökkiä ilman perillisten lupaa. Toisaalta leski saa hyödykseen kesämökistä karttuvat tuotot, kuten vuokratulot, korkoineen. Lesken ei tarvitse maksaa perintöveroa käyttöoikeutensa perusteella.

Turvauduthan lakimiestemme palveluihin, jos tarvitset oikeudellisia neuvoja tai opastusta.


- Lakipuhelin neuvoo joka päivä klo 6 - 24 -


Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa

 

» Edullisempaa lakipalvelua - jätä yhteydenottopyyntö »