Minilex - Lakipuhelin

Lesken oikeus kesämökkiin


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Leskellä tarkoitetaan eloonjäänyttä puolisoa, jolla on oikeus aiemmin kuolleen puolisonsa jäämistöön joko suoraan lain, avioliiton tai testamentin nojalla. Leskellä ei kuitenkaan ole oikeutta ensiksi kuolleen puolisonsa jäämistöön, jos avioeroasia oli perittävän kuollessa vireillä.

Leskelle kuuluu oikeus hallita vainajan jäämistöä jakamattomana tilanteessa, jossa vainajalta jäi rintaperillisiä tai testamentin saaja. Sen sijaan lapsettoman pariskunnan tilanteessa leski perii puolisonsa suoraan lain nojalla, vaikka puolisot olisivat solmineet kokonaan avio-oikeuden poissulkevan avioehtosopimuksen puolisoiden eläessä. Lesken asumista puolisoiden yhteisenä kotina käytetyssä asunnossa suojataan testamentin poikkeavista määräyksistä tai rintaperillisten jakovaatimuksista riippumatta. 

Leskellä on näet hyvinkin vahva oikeus takanaan koskien asumisensa turvaa. Leski saa nimittäin hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa jakamattomana tavanomaisine koti-irtaimistoineen. Kuitenkaan lesken oikeus ei ulotu kesämökkiin asti. Kesämökillä tarkoitetaan näet vapaa-ajan rakennusta, jota ei ole rakennettu ympärivuotista käyttöä varten. Täten leski ei saa pääsääntöisesti hallita kesämökkiä yksistään lain nojalla, jos joku kuolinpesän osakkaista vaatii hänelle kuuluvaa osuutta kuolinpesästä ja perinnönjako täten käynnistetään.

On kuitenkin huomioitava, että lesken oikeus kesämökkiin saattaa syntyä puolisoiden tekemän testamentin tai avio-oikeuden nojalla. Esimerkiksi mikäli puolisot olivat tehneet hallintaoikeustestamentin kaikesta omaisuudestaan, saa leski hallita kesämökkiä pääsääntöisesti elämänsä loppupäiviin asti. Toisaalta avio-oikeuden nojalla leski saa myöskin hallita kesämökkiä.

Toisaalta on otettava huomioon rintaperillisten oikeudet ja tarve saada perintöosuutensa vainajan jäämistöstä. Siispä mikäli rintaperilliset vaativat perinnönjaon käynnistämistä, tällöin leski voi menettää kesämökin. Rintaperillisten oikeutta lakiosaansa ei näet voida loukata. Toisaalta jos jollekin oli esimerkiksi testamentattu kesämökki, ei leski siis voi omia kesämökkiä itselleen enää sen jälkeen.

Leski saa kuitenkin rintaperillisten tai testamentinsaajien jakovaatimuksista huolimatta hallita puolisoiden yhteisenä kotina käytettyä asuntoa. Oikeutta asumissuojaan ei kuitenkaan ole, jos lesken omaan varallisuuteen kuuluu yhteistä kotia vastaava asunto. On siis tehtävä vissi ero kesämökin ja varsinaisen kodin välillä.

Lesken oikeudet puolisoiden yhteisenä kotina käytettyyn asuntoon ovat suhteessa helpommin ennakoitavissa, kuin kesämökin suhteen. Lesken oikeus kesämökkiin vaihtelee tilannekohtaisesti riippuen testamentin sisällöstä ja siitä, keitä kuolinpesän osakkaisiin kuuluu. Jos kuolinpesän osakkaisiin kuuluu rintaperillisiä, on hyvinkin mahdollista, että kesämökki annetaan rintaperillisille heidän lakiosansa täyttämiseksi jo lesken eläessä. Sen sijaan jos vainajalta ei jäänyt perillisiä, leski saa kesämökinkin itselleen, paitsi jos vainaja oli testamentannut sen jollekin toiselle. Toisaalta jos kukaan ei vaadi perinnönjakoa aloitettavaksi, leski saa hallita jäämistöä jakamattomana.

On huomioitava, että jos lesken oikeus kesämökkiin perustuu hallintaoikeustestamenttiin, tulee lesken käyttöoikeutensa sisällä huolehtia myös kesämökin asianmukaisesta ylläpitämisestä. Toisaalta leski saa hyödyntää kesämökistä karttuvat tuotot, kuten vuokratulot korkoineen. Leski ei myöskään saa myydä kesämökkiä kysymättä ensin omistajien lupaa oikeustoimeen. Lesken ei tarvitse maksaa perintöveroa käyttöoikeutensa perusteella.

Turvauduthan lakimiehemme palveluihin, kun tarvitset luottamuksellista opastusta lain soveltamisen kanssa.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa