Minilex - Lakipuhelin

Lesken oikeudet perinnönjaossa


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Perintökaaressa asetetaan lähtökohdaksi se, että kuolleen puolison omaisuuden perivät ensisijaisesti rintaperilliset eli kuolleen puolison lapset. Poikkeuksen tästä pääsäännöstä muodostavat tilanteet, joissa rintaperillisiä ei ole tai he ovat kuolleet ennen perittävää. Leski on perimysjärjestyksessä vasta rintaperillisten jälkeen ja vain siinä tapauksessa, ettei muuta tarkoittavaa testamenttia ole laadittu.

Leskellä on ensinnäkin oikeus pitää kuolinpesää jakamattomana hallussaan siihen saakka, kunnes joku kuolinpesän osakkaista esittää jakovaatimuksen. Kyseinen lesken oikeus ei ole sidottu avio-oikeuteen. Lesken hallintaoikeuteen ei sisälly oikeutta luovuttaa pesän omaisuutta. Leskellä on oikeus käyttää omaisuutta ja saada siitä koituva tuotto, mutta hän ei saa luovuttaa omaisuutta tai antaa sitä oman velkansa pantiksi. Mikäli perittävän kuollessa puolisoilla oli vireillä kanne asumus- tai avioerosta, leskellä ei ole oikeutta pitää pesää jakamattomana hallussaan.

Leskellä on lisäksi oikeus jäädä asumaan puolisoiden yhteisenä kotina pidettyyn asuntoon, mutta kuitenkin vain sillä edellytyksellä, ettei eloonjääneen puolison omaisuuteen sisälly kodiksi sopivaa asuntoa. Merkitystä ei tässä suhteessa ole sillä, kenelle omaisuus siirtyy perinnönjaon yhteydessä. Huomionarvoista on se, että lesken asemaa on pidettävä vahvana testamentinsaajaa kohtaan, mutta ei kuitenkaan pesän velkojia kohtaan. Vastaavasti yhteisessä kodissa oleva tavanomainen irtaimisto on jätettävä lesken hallintaan ja leski saa niihin käyttöoikeuden. Vireillä oleva kanne asumus- tai avioerosta estää myös tämän lesken oikeuden toteutumisen. Lesken oikeuksia on kuitenkin rajoitettu myös muun muassa siten, ettei leskellä ole oikeutta myydä edes kokonaan itse omistamaansa asuntoa ilman vainajan perillisten suostumusta, mikäli asuntoa on pidettävä puolisoiden yhteisenä kotina.

Leskellä on oikeus vaatia ositusta tai oman omaisuuden erottelua kuolinpesästä (täydellisesti avio-oikeuden poissulkevissa tapauksissa). Näin leskellä (joka ei ole perillisasemassa) on mahdollisuus irtautua kuolinpesästä jo ennen perinnönjaon toimittamista niin halutessaan. Mikäli leski on perillinen tai testamentinsaaja, hänellä on oikeus vaatia perinnönjakoa.

Toisen puolison kuollessa on toimitettava tilanteesta riippuen ennen perinnönjakoa joko omaisuuden ositus tai vaihtoehtoisesti omaisuuden erottelu tapauksissa, joissa puolisoilla oli avio-oikeuden täysin poissulkeva avioehto.

Leskelle on asetettu myös erityinen tilivelvollisuus. Hänen on tehtävä osituksen yhteydessä tili omaisuuden hallinnasta kuoleman jälkeiseltä ajalta ja huomioitava tilityksessään myös omaisuuden tuotto. Täyttääkseen velvollisuutensa, lesken olisi lähtökohtaisesti säilytettävä laskut ja tiliotteet. Tilintekovelvollisuus koskee vainajan omaisuuden lisäksi myös lesken omaa omaisuutta.

Lesken oikeuksia koskeva sääntely sisältää kuitenkin useita poikkeuksia. Pääsääntöjen soveltaminen ei ole mahdollista kaikkien tapauksien kohdalla, vaan erilaisissa tilanteissa päädytään erilaisiin lopputuloksiin eri sääntöjen soveltamisen kautta. Erilaisissa tapauksissa on arvioitava yksilöllisesti asiaan vaikuttavat seikat ja tarvittaessa turvauduttava asiantuntevaan apuun.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa