Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesän yhteishallinto pelaa konsensuksella


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Päätöksenteko kuolinpesässä vaatii kuolinpesän yhteishallinnon jäsenten, eli kuolinpesän osakkaiden, yksimielisyyttä. Kuolinpesän hallinto on sananmukaisesti yhteishallintoa. Päätöksiä ei kuolinpesässä voida tehdä esimerkiksi enemmistöperiaatteella. Kaikkien kuolinpesän osakkaiden suostumus tietylle toimenpiteelle täytyy saada, jotta päätös voitaisiin panna täytäntöön. Toisaalta osakkailla on mahdollisuus sopia kuolinpesän yhteishallinnon järjestämisestä keskenään erityisellä kuolinpesän hallintosopimuksella. On mahdollista esimerkiksi yksimielisesti sopia, että joku kuolinpesän osakkaista edustaa kuolinpesää yksin kaikkien osakkaiden puolesta ja tekee joko kaikki tai osan päätöksistä perittävältä jääneeseen jäämistöön liittyen.

Huomioitavaa on konsensusperiaatteesta se seikka, että jos kuolinpesän hyväksi ajetaan kannetta ja kaikki kuolinpesän yhteishallinnon osakkaat eivät yhdy kanteeseen, kanne ei ole tehoton pelkästään siksi, että se ei ole kuolinpesän kaikkien osakkaiden yhdessä ajama. Päinvastoin, kuolinpesän osakas voi yksinkin ajaa kannetta omalla kuluriskillään oikeudessa pesän hyväksi. Hänen pitää kuitenkin haastaa muut osakkaat kuultavaksi oikeudessa kanteeseen liittyen. Kuitenkin on huomioitava se, että jos kanne ”voitetaan”, se koituu koko kuolinpesän hyväksi, eikä vain kannetta kuolinpesän puolesta yksin ajaneen hyväksi. Kannetta yksin oikeudessa ajaneella kuolinpesän osakkaalla on pääsääntöisesti oikeus saada korvaus oikeudenkäyntikuluistaan pesän varoista, jos se harkitaan kohtuulliseksi tai pesässä on riittävästi varoja oikeudenkäynnistä koituneiden kulujen maksamiseen.

Tosielämän kuolinpesän yhteishallintotilanteet ovat moninaisia. On tilanteita, joissa kuolinpesän osakkaiden välillä vallitsee vahva luottamus ja vankat siteet, joskus taas tilanne on täysin päinvastainen. Esimerkkitilanne kohtuullisen hyvästä konsensuksesta voisi olla, kun kuolinpesän osakkaaksi perittävän jälkeen jäivät vain leski rintaperillisineen. Sen sijaan jos perittävältä jäi rintaperillisiä eri suhteista ja nämä sisar- ja velipuolet ovat keskenänsä jännitteisissä väleissä, yhteishallinnon toimivuus voi jäädä lähinnä haaveeksi. Toisaalta mahdollista on myös kuolinpesän osakkaiden suuri määrä, mikä hankaloittaa kuolinpesän yhteishallinnon päätöksentekoa. Toisaalta voi osoittautua erittäin työlääksi tavoittaa jotakuta kuolinpesän osakasta tai joku osakkaista on harvinaisen joustamaton.

Mitä kuolinpesän yhteishallinnossa sitten tapahtuu ja tehdään? Kuolinpesän yhteishallinnolla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, joilla perittävältä jäänyttä omaisuutta selvitetään, hoidetaan, säilytetään ja kartutetaan.  Toisin sanoen, kuolinpesän yhteishallinnossa on itse asiassa kyse pesän osakkaiden omatoimisesti toimittamasta pesänselvityksestä.

Yhteishallinnon aikana jäämistöomaisuutta hoidetaan ja jäämistöön verkottuvia oikeussuhteita hoidetaan päätökseen sekä toimitetaan perunkirjoitus. Jäämistöä ei saada jakokuntoon, ennen kuin kaikki vainajalta jääneet sitoumukset on selvitetty.

Esimerkkinä yhteishallinnossa suoritettavista ns. “pesänselvitystoimista” on perittävän velkojen poismaksu, joita hänellä eläessään jäi maksamatta. Velan maksuun käytetään sitä omaisuutta, joka perittävältä jäi. Samoten jos joku oli velkaa perittävälle, häneltä peritään nyt velka pois. Toisaalta kuolinpesän yhteishallinnossa voidaan mm. luovuttaa kuolinpesään kuuluvaa omaisuutta eteenpäin esimerkiksi myyden tai lahjoittaen. Kuolinpesän yhteishallinto voi myös irtisanoa perittävän eläessään solmiman vuokrasopimuksen tai tehdä kuolinpesän veroilmoituksen. Kuolinpesän yhteishallinnon tavoitteena on kerätä kuolinpesälle kuuluva omaisuus tosiasiallisesti yhteen tehokkaasti toimitettavaa perinnönjakoa varten.

Yleensä yhteishallinto järjestetään siten, että kuolinpesän juoksevia asioita hoitamaan valtuutetaan yksimielisesti joku kuolinpesän osakkaista ja muille osakkaille jätetään puhevalta esimerkiksi kiiretoimiin pesän puolesta tai muita määräyksiä, esimerkiksi oikeus käyttää kuolinpesän omaisuutta tai määrätä jostain tietystä kuolinpesään kuuluvasta omaisuudesta. Yleensä se kuolinpesän osakkaista, jolle tehtävä tilanteessa luonnollisimmin kuuluu, ottaa jäämistön hoitamisen harteilleen "hänelle langenneena tehtävänä". Tämä voisi olla esimerkiksi vainajan leski. Jos kuitenkin tuomioistuin määrää kuolinpesälle pesänselvittäjän, yhteishallinto ei enää tee päätöksiä yksimielisesti, vaan päätöksenteko siirtyy pesänselvittäjälle.

Esimerkiksi tilanteessa, jossa pesänselvitys ei onnistu osakkailta keskenään, kun he eivät pääse yhteisymmärrykseen jäämistöä koskevista toimenpiteistä kohtuudella, pesänselvittäjää kannattaa hakea. Miten se tapahtuu? Soita lakimiehelle ja kysy, hän neuvoo sinua parhaiten!

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa