Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesän varojen kavallus


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Kuolinpesän varoja voidaan käyttää väärin aivan kuin minkä tahansa muunkin tiettyä tarkoitusta varten perustetun omaisuuskertymän (kuten säätiön tai rahaston). Kuolinpesän varoja saa käyttää ainoastaan sen lakisääteiseen tarkoitukseen, joka on pesään kuuluvien varojen jakaminen perillisille (kun vainajalta jääneet velat on ensin varoista maksettu) tai, vaihtoehtoisesti, vainajan maksamattomien velkojen maksaminen niin suuressa määrin kuin mahdollista (jos pesän varat eivät riitä kaikkien velkojen täysimääräiseen maksamiseen).

Tiivistetysti voidaan siis sanoa, että kuolinpesän tavoitteet määrittävät sen, miten ja mihin pesän varoja saa käyttää: pesän varoja voidaan käyttää kaikkeen, joka vähentää kuolinpesän velkaa tai edesauttaa pesän omaisuuden säilymistä perinnön jakamiseen saakka. Kuolinpesän varojen väärinkäyttötilanne on siis käsillä, jos kuolinpesän varoja käytetään sen tarkoituksen ja sen osakkaiden tahdon vastaisesti. Jos tällainen kuolinpesän varojen väärinkäyttö on tahallista, se täyttää rikoslaissa säännellyn kavallusrikoksen tunnusmerkit. Kavallus on kriminalisoitu rikoslain 28. luvussa (Varkaudesta, kavalluksesta ja luvattomasta käytöstä).

Rikoslain kavalluspykälä kuuluu: joka anastaa hallussaan olevia varoja tai muuta irtainta omaisuutta, on tuomittava kavalluksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi kuudeksi kuukaudeksi. Kavalluksen yrityksestä rangaistaan niin kuin suoritetusta rikoksesta. Kavalluksesta on olemassa lievä tekomuoto: kun teko on kokonaisuutena arvostellen vähäinen, siitä seuraa ainoastaan sakkoa. Rikoslaissa on kuitenkin myös törkeää kavallusta koskeva pykälä: jos teko on kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä tuomitaan vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Lievää ja törkeää kavallusta koskevat rikoslain pykälät sisältävät tarkempia tunnusmerkkejä siitä, milloin kavallus katsotaan lieväksi tai törkeäksi. Kavallus on rangaistavaa ainoastaan tahallisesti tehtynä.

Sakkojen tai vankilarangaistuksen lisäksi kavallukseen syyllistyneeltä viedään se hyöty, jonka hän on rikoksella saanut. Tätä rikoshyödyn menettämistä kutsutaan konfiskaatioksi. Kuolinpesän varojen kavaltaja joutuu myös korvaamaan rikoksesta pesän osakkaille aiheutuneen vahingon. Kuolinpesän varojen kavalluksesta tuomittu rikollinen menettää vahingonkorvausten ja konfiskaation seurauksena tismalleen saman verran rahaa, kuin minkä verran pesästä katosi rahaa hänen vahtivuorollaan.

Kuolinpesän varoihin voivat päästä käsiksi ja siten kuolinpesän varojen kavallukseen syyllistyä

  1. sen osakkaat,
  2. käräjäoikeuden määräämä pesänselvittäjä.

Kavallukseksi lasketaan esimerkiksi a. kuolinpesän varojen käyttäminen osakkaan tai pesänselvittäjän omiin tarpeisiin, b. kyseisten varojen sekoittaminen osakkaan tai pesänselvittäjän omaan omaisuuteen ja c. pesän varojen jakaminen osakkaille ennen kuin pesän velat on kokonaisuudessaan maksettu.

Kavalluksesta rangaistusta vaatii valtion puolesta syyttäjä yleisissä tuomioistuimissa järjestettävässä rikosoikeudenkäynnissä. Yleisiä tuomioistuimia ovat käräjäoikeudet, hovioikeudet ja korkein oikeus.

Jos tiedonjanosi heräsi, Minilex.fi-sivustolta voit löytää lisää oikeudellista tietoa esimerkiksi siitä, millaisia ovat yleisessä tuomioistuimessa järjestettävät rikosoikeudenkäynnit. Jos Sinulla on mielessä vaikea tai yksityiskohtainen kysymys lakiasioihin liittyen, ota yhteyttä lakimiehiimme, jotka ovat apunasi.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa