Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesän ositus, pesän ulkopuoliset varat ja verotus


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Kuolinpesän ositus eli jäämistöositus tarkoittaa sitä, että ensiksi kuolleen puolison omaisuus selvitetään ja tasataan avioliiton päättyessä toisen puolison kuoleman vuoksi. Osituksen sijaan suoritetaan omaisuuden erottelu, jos aviopuolisoilla ei avioehdon nojalla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Jäämistöosituspakkoa ei ole ensiksi kuolleen puolison jälkeen, mutta kuka tahansa osakas ja leski  voi sitä vaatia.

Jäämistöosituksen osapuolina ovat eloonjäänyt puoliso eli leski ja kuolinpesän osakkaat, ts. kuolleen puolison oikeudenomistajat, joita ovat perilliset tai testamentin saajat tai molemmat. Osituksessa se, kenen netto-omaisuus on isompi, on velvollinen maksamaan tasinkoa toiselle osapuolelle omaisuuksien tasaamiseksi, koska ns. puolittamisperiaatteen mukaan avio-oikeuen alainen yhteenlaskettu säästö puolitetaan puolisoiden kesken osituksessa. Tosin leski voi vedota ns. tasinkoprivilegiin, joka merkitsee sitä, että leski voi kieltäytyä luovuttamasta tasinkoa ensiksi kuolleen puolison oikeudenomistajille. Tällöin jäämistö koostuu vain perittävälle omistajana kuuluvasta omaisuudesta.

Osituksessa saatu saanto on vastikkeeton, koska tasinko ei ole luonteeltaan vastiketta. Vastikkeettomuus vaikuttaa verotuksessa. Lisäksi huomioon on otettava se, että ositukseen saattaa tasingon maksun lisäksi kytkeytyä myös muu oikeustoimi, kuten kauppa, jos saanto ylittää tasingon määrän. Osituksessa tapahtuvat muut kuin tasinkosaannot eli saannot, jotka eivät noudata puolittamisperiaattetta, ovat lähes poikkeuksetta veronalaisia varallisuuden siirtoja.

Kuolinpesän osakkaisiin sovelletaan verotuksessa tietyin edellytyksin ns. ulkopuolisten varojen periaatetta. Sen mukaan jos kiinteistön tai arvopaperin yhteisomistus osituksessa puretaan niin, että sen saava puoliso luovuttaa toiselle puolisolle jotain muuta pesään kuuluvaa omaisuutta kuin tasingoksi katsottavaa omaisuutta on saanto veronalainen. Siten luovutuksensaajan ei tule maksaa normaalisti kiinteistön tai arvopaperin luovutuksen yhteydessä maksettavaksi tulevaa varainsiirtoveroa, jos osakas saa sen vastikkeetta pelkästään tasinkonsa suuruuden eli pesään kuuluvien varojen perusteella. Ulkopuolisina varoina ei pidetä sitä, että pesän osakas tai leski ottaa vastatakseen puolisoiden velasta, jos velka oli olemassa jo ennen ositusta. Näin ollen puoliso voi saada esim. asunnon tasinkona, jos hän ottaa omiin nimiinsä siihen kohdistuvan velan. Myöskään pesän ulkopuolisina varoina ei pidetä sitä, että tasingon maksamisessa käytetään erääntynyttä tuomioon, sosiaalilautakunnan vahvistamaan tai puolisoiden väliseen sopimukseen perustuvaa elatusapusuoritusta.

Ulkopuolisista varoista voi olla kyse esimerkiksi, jos jäämistöosituksessa leski luopuu osuudestaan yhteiseen kiinteistöön ja saa korvaukseksi pesän ulkopuolisia varoja niin, että joku perillisistä tai ulkopuolinen ostaa kiinteistön omilla varoillaan. Tällöin lesken kohdalla kyseeseen voi tulla luovutusvoittovero (ks. esim. KHO 1992/2235) ja ostajan kohdalla puolestaan varainsiirtovero, mikäli maksussa on käytetty kuolinpesän ulkopuolisia varoja. Jos taas pesän ulkopuolisilla varoilla säilytetään omissa nimissä olevaa omaisuutta, ei synny veroseuraamuksia, sillä silloin ei tapahdu omistusoikeuden siirtoa.

Verotuksen osalta voit katsoa lisätietoa Minilexin verotusta käsittelevistä artikkeleista. Mikäli haluat harrastaa verosuunnittelua ja välttyä tai säästää mahdollisesti kyseeseen tulevista veroista tai ositus kuolinpesässä herättää muita kysymyksiä, älä epäröi ottaa yhteyttä lakimieheen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa