Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesä lahjoittajana


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Kuolinpesästä on teoriassa mahdollista antaa lahja sen osakkaiden piirin ulkopuolelle, mutta käytännössä kuolinpesän hallinnointia koskevat säännöt tekevät lahjoittamisen toteuttamisesta erittäin vaikeaa. Tässä artikkelissa ei käsitellä lahjan antamista kuolinpesästä pesän osakkaalle, sillä tällainen lahjoittaminen katsottaisiin lähes varmasti pesän varojen jakamiseksi, mikä vähentäisi lahjansaajaosakkaan perintöosuutta.

Kuolinpesä on kuolleen ihmisen jäljelle jäänyt omaisuus eli se koostuu vainajan varoista ja veloista. Kuolinpesä ei ole oikeushenkilö, joten sillä ei ole osakkaistaan erillisiä omistuksia, oikeuksia tai velvollisuuksia. Kyseessä on oikeastaan vain väliaikainen oikeudellinen järjestely (yhteishallintotila), jonka tarkoituksena on mahdollistaa vainajan omaisuuden jakaminen

  • joko tämän tahdon mukaisesti testamentin perusteella
  • tai Suomen lain määräämällä tavalla niin kuin perintökaaressa säädetään.

Jos pesässä on enemmän velkaa kuin varoja, kuolinpesän tarkoitus on kyseisten velkojen mahdollisimman täysimääräinen maksaminen (perilliset eivät saa tällöin mitään). Kuolinpesä muodostuu välittömästi vainajan kuoleman jälkeen. Kuolinpesä lakkaa olemasta sitten, kun siitä loppuu varat (joko velkojenmaksun tai perinnönjaon yhteydessä).

Kuolinpesän hallinnoiminen on kaikista jäämistöomaisuuden selvittämisen, hoitamisen, säilyttämisen ja kartuttamisen kannalta tarpeellisista toimista huolehtimista. Kuolinpesässä täytyy saada päätöksiä aikaan esimerkiksi

  • perittävän saamisoikeuksien perimisestä (jos vainaja oli lainannut rahaa joillekin),
  • perittävän velkojen maksusta (jos vainaja oli lainannut rahaa joiltakin),
  • perittävän kiinteistöön kohdistuvan vuokrasopimuksen irtisanomisesta ja
  • kuolinpesään kuuluvan omaisuuden myymisestä.

Hallinnoimiseen liittyvien päätösten tulee perustua kuolinpesän osakkaiden yksimielisyyteen. Tämä yksimielisyyteen perustuva kuolinpesän hallinnointi saattaa toimia hyvin pienissä kuolinpesissä, joissa on osakkaina vain perittävän leski ja heidän yhteiset rintaperillisensä, mutta yksimielisyyden vaatimus saattaa lamaannuttaa pesän päätöksenteon, jos osakkaat ovat riitaisia tai jos heitä on todella monta.

Koska lahjoitus on oikeustoimena kuolinpesän omaisuuden säilyttämiseen tähtäävän luonteen vastainen, kuolinpesät ovat varmasti varsin harvoin lahjoittajia. Lahjan antaminen kuolinpesästä osakkaiden piirin ulkopuolelle on kuitenkin periaatteessa mahdollista, jos osakkaat pääsevät tällaisesta päätöksestä yksimielisyyteen. Kuolinpesän osakkaat saattavat esimerkiksi haluta lahjoittaa pesän omaisuutta hyväntekeväisyyteen tai järjestölle, joka edistää jotakin heille ja perittävälle tärkeää aatetta. Jos muuta ei sovita, tällainen lahjoitus vähentänee kaikkien osakkaiden perintöosuuksia samassa suhteessa. Tämä voidaan ajatella niinkin, että lähtökohtaisesti kukin osakas lahjoittaa erikseen murto-osaisen osuutensa lahjoitettavasta omaisuudesta silloin, kun hän antaa hyväksyntänsä lahjoituksen tekemiselle pesän omaisuudesta. Toki osakkaat voivat sopia esimerkiksi niin, että lahjoitus tehdään vain yhden osakkaan tai vain joidenkin osakkaiden osuuksista. Jokainen osakas voi tietysti aivan vapaasti lahjoittaa oman osuutensa kuolinpesästä ilman muiden osakkaiden hyväksyntää. Tällöin lahjansaaja tulee lahjanantajan sijaan kuolinpesän osakkaaksi.

Riitaisiin kuolinpesiin ja/tai kuolinpesiin, joissa on paljon osakkaita, määrätään luultavasti pesänselvittäjä. Pesänselvittäjän määrää käräjäoikeus osakkaiden ja tiettyjen muiden henkilöiden vaatimuksesta. Pesänselvittäjä

  • selvittää, mitä omaisuutta kuolinpesään kuuluu ja onko pesällä velkaa,
  • ottaa jäämistöomaisuuden haltuunsa,
  • maksaa kuolinpesän velat ja määrää pesän omaisuudesta oikeudellisesti velkojen maksuun tarvittavien varojen hankkimiseksi (hän mm. myy irtainta omaisuutta)
  • kantaa ja vastaa tuomioistuimessa pesän puolesta,
  • saattaa jäämistön jakokuntoon, ja
  • jakaa kuolinpesän omaisuuden sen osakkaille testamentin ja/tai perintökaaren mukaisesti.

Lahjan antaminen kuolinpesästä osakaspiirin ulkopuolelle on selvästi näiden pesänselvittäjän lakimääräisten tehtävien vastaista. Näin ollen on epätodennäköistä, että pesänselvittäjä koskaan ehdottaisi sitä, että kuolinpesä ryhtyy lahjoittajaksi. Jos pesänselvittäjä lahjoittelee pesän omaisuutta pois ilman osakkaiden suostumusta, hän rikkoo laissa säädettyjä velvollisuuksiaan ja joutuu varmasti korvaamaan osakkaille aiheuttamansa vahingot (eli kuolinpesän omaisuuden vähentymisen). Lisäksi osakkaat luultavasti erottavat pesänselvittäjän mahdollisimman nopeasti tällaisessa tilanteessa.

Jos jäit kaipaamaan lisätietoja jostain tässä artikkelissa sivutusta asiasta (esimerkiksi siitä, keitä kuolinpesän osakkaat oikeastaan ovat), Minilex.fi-sivulta löydät paljon selventäviä oikeudellisia artikkeleita eri aiheista. Jos tilanteesi on monimutkainen, on suositeltavaa ottaa suoraan yhteyttä lakimiehiimme, jotka antavat mielellään juuri Sinun olosuhteisiisi räätälöityjä oikeudellisia neuvoja.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa