Minilex - Lakipuhelin

Kuolinpesä ja ositus


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Kun henkilö kuolee, vainajan omaisuus siirtyy kuolinpesälle ja samanaikaisesti tietyt henkilöt saavuttavat perillisaseman. Kuolinpesän osakkaiksi voidaan laskea kuuluvaksi perilliset, yleistestamentin saaja, sekä leski (vain osituksen suorittamiseen saakka). Mikäli vainaja on kuollessaan ollut naimisissa, tulee ennen perinnön jakamista toimittaa ositus. Ositustoimituksen yhteydessä vainajan ja tämän eloonjääneen puolison omaisuudet selvitetään, lasketaan ja sen jälkeen jaetaan heidän kesken. Muiden perillisten kesken perintö voidaan jakaa vapaasti vasta siinä vaiheessa, kun leskelle jäävä omaisuus on selvitetty ja mahdollinen tasingon maksaminen suoritettu.

Tilanteessa, jossa vainajalta on jäänyt rintaperillisiä eli lapsia tai näiden jälkeläisiä, perillisillä tai leskellä on oikeus vaatia ositusta eli omaisuuden jakoa toimitettavaksi. Lähtökohtana voidaan pitää sitä, että omaisuuden jaon (ositus) yhteydessä puolisoiden kaikki omaisuus jaetaan tasan. Eloonjääneelle puolisolle kuuluu siten puolet omaisuudesta ja toinen puoli tulee jaettavaksi perillisten kesken. Kun omaisuuden ositus on toimitettu, kullakin perillisellä on mahdollisuus vaatia perinnönjakoa toimitettavaksi.

Omaisuuden jaossa noudatetaan tällaista tasajaon periaatetta kuitenkin vain silloin, kun eloonjäänyt puoliso on vähävaraisempi kuin kuollut puoliso. Mikäli eloonjääneellä puolisolla on enemmän varallisuutta kuin vainajalla, on hänellä oikeus pitää kaikki oma omaisuutensa itsellään. Lesken osuus kuolinpesästä tulee suorittaa leskelle aina ennen omaisuuden jakamista muiden pesän osakkaiden kesken. Keskeistä on muistaa myös lesken oikeus pitää hallinnassaan avioparin yhteisenä kotina pidettävää asuntoa irtaimistoineen, mikäli lesken omaisuuteen ei kuulu muuta kodiksi soveltuvaa asuntoa.

Tilanteessa, jossa vainaja ei jätä jälkeensä rintaperillisiä, koko kuolleelle puolisolle kuulunut omaisuus siirtyy perintönä eloonjääneelle puolisolle. Tässä yhteydessä tulee muistaa mahdollisen testamentin merkitys. Vainajalla on elinaikanaan mahdollista määrätä testamentillaan toisin siten, ettei leskelle muodostu oikeutta perintöön.

Kun leski sittemmin kuolee, viimeksi kuolleelta puolisolta jäävä omaisuus jaetaan lähtökohtaisesti tasan kummaltakin puolisolta jääneiden perillisten kesken. Ositusta ja kuolinpesää koskevat kysymykset saattavat osoittautua haastaviksi, jolloin avun saamiseksi on kannattavaa kääntyä asiantuntevan lakimiehen puoleen.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa