Minilex - Lakipuhelin

Ketkä ovat kuolinpesän osakkaita?


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Kuolinpesään osallisia henkilöitä kutsutaan kuolinpesän osakkaiksi. Kuolinpesän osakkaita ovat perilliset, yleisjälkisäädöksen saajat, eli yleistestamentin saajat, ja eloonjäänyt puoliso. Kuolinpesää voi kuvailla sen osakkaiden väliseksi yhteenliittymäksi. Henkilö voi olla kuolinpesän osakas myös niissä tilanteissa, joissa hän ei saa lainkaan omaisuutta osalleen myöhemmin toimitettavassa perinnönjaossa.

Kuolinpesän osakas on siis ensinnäkin henkilö, joka on perintöön oikeutettu eli perillinen. Jos ensisijainen perillinen on kuollut, hänen sijaansa kuolinpesän osakkaiksi tulevat hänen sijaantuloperillisensä. Sijaantuloperillisiä ovat esimerkiksi edesmenneiden vanhempiensa lapset.

Jos leskellä ei ole avio-oikeutta perittävän vainajan omaisuuteen tai ositus on jo ehditty toimittaa, leski ei ole osakkaan asemassa kuolinpesässä, ellei hän sitten ole perillinen tai yleisjälkisäädöksen saaja. Leski on kuolinpesän osakas myös siinä tapauksessa, että hänellä on ollut avio-oikeus ainoastaan osaan ensiksi kuolleen puolison omaisuutta. Jos vain ensiksi kuolleella puolisolla on ollut avio-oikeus lesken omaisuuteen tai koko omaisuuteen, leski on myös kuolinpesän osakas. Näin vain täysin poissuljettu avio-oikeus tarkoittaa, että leski ei ole kuolinpesän osakas. Leski on perittävän perillinen niissä tilanteissa, joissa perittävältä ei jäänyt rintaperillistä. Leski ei myöskään ole kuolinpesän osakas vain sillä perusteella, että hänellä on oikeus pitää jäämistöä jakamattomana hallinnassaan.

Jos perittävä on ollut naimisissa ja hänellä ei ole rintaperillisiä eikä hän ole tehnyt testamenttia, hänen leskensä on yksin kuolinpesän osakas. Tällöin ensiksi kuolleen puolison toissijaiset perilliset, eli esimerkiksi hänen vanhempansa ja sisaruksensa, ovat ensiksi kuolleen puolison perillisiä, mutta vasta lesken kuolinpesän osakkaita. Toisin sanoen, ensiksi kuolleen puolison toissijaisten perillisten perintöoikeuden toteuttaminen on lykätty siis lesken kuolemaan saakka. Jako voidaan tosin lesken vaatimuksesta toimittaa jo hänen eläessään, mikä tarkoittaa sitä, että toissijaiset perilliset eivät ole enää lesken kuoltua tämän kuolinpesän osakkaita.

Vaikka perillisen tai yleisjälkisäädöksen saajan oikeus olisi riidanalainen, heidät katsotaan silti kuolinpesän osakkaiksi.

Mikäli perinnön tai testamentin saaja on oikeutettu perintöön tai testamenttiin perustuvaan oikeuteen vasta ensisijaisen saajan kuoltua, hän on osakas vasta ensisijaissaajan kuolinpesässä.

Perillinen voi menettää asemansa kuolinpesän osakkaana, jos hän luopuu kokonaan perinnöstä. Tässä on kuitenkin otettava huomioon, että jos perinnöstä luopujana on perittävän rintaperillinen, hän saa kuitenkin lakiosansa, jos hän ei ole saanut siitä kohtuullista vastiketta tai jos hänen puolisolleen testamentin tai jälkeläisilleen lain tai testamentin nojalla ei tule lakiosaa vastaavaa omaisuutta.

Perittävällä ei ole oikeutta sulkea pois testamentilla lakiin perustuvaa osakasasemaa. Näin ollen perittävä ei voi sulkea esimerkiksi lastaan pois kuolinpesästä, vaikka hän haluaisikin näin tehdä, sillä rintaperillisellä on lakiin perustuva osakasasema kuolinpesässä.

Jos erityistä kuolinpesän hallintoa ei ole järjestetty, osakkaiden tulee hallita pesää yhdessä sen selvittämiseksi. Tällöin he toimivat pesän edustajina kolmatta henkilöä vastaan ja voivat esiintyä kantajan ja vastaajan roolissa pesää koskevissa toimenpiteissä. Jos jokin toimenpide on kiireellinen, se voidaan suorittaa, vaikkei kaikkien osakkaiden suostumusta ole ehditty hankkia. Osakas voi myös ajaa pesää koskevaa kannetta ja saada tällöin korvausta kuluistaan, mikäli se katsotaan kohtuulliseksi tai pesän varat riittävät korvauksen suorittamiseen. Muut osakkaat on kannetta käsiteltäessä haastettava kuultaviksi.

Kuolinpesän osakkuuteen liittyvät tilanteet saattavat olla monimutkaisia. Mikäli kuolinpesän osakkuuteen liittyvät kysymykset askarruttavat, kannattaa kääntyä lakimiehen puoleen. 

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa