Minilex - Lakipuhelin

Alaikäinen tai vajaavaltainen tarvitsee edunvalvojan kuolinpesässä


>> Lakipuhelin neuvoo vuosien kokemuksella - Soita 0600 12 450 >>

Kaikkien kuolinpesän osakkaiden on oltava asianmukaisesti edustettuina yhteishallintoa koskevassa sopimuksessa, jotta yhteishallinnon kantava voima, yksimielisyysperiaate, toteutuu. Toisin sanoen kaikkien, joilla on kuolinpesän osakkaan asema jäämistössä, täytyy olla tietoisia kuolinpesän yhteishallintoa koskevan erityissopimuksen tekemisestä ja suostua siihen. Huomio kuitenkin, että osakasta voi edustaa myös edunvalvoja tai asiamies. Kuolinpesän osakkaan ei tarvitse tällöin itse henkilökohtaisesti osallistua kuolinpesän yhteishallintoon, kun hän on valtuuttanut asiamiehen hoitamaan edustustehtävät ja päätökset puolestaan.

Kaikki kuolinpesän yhteishallinnon osakkaat eli perinnön tai testamentin osalleen saaneet eivät välttämättä ole täysivaltaisia, mikä voi aiheuttaa uhkaavan mahdollisuuden oikeudenmenetyksille. Laki ei salli tällaista vääryyttä aiheutuvan, missä osakkaiden valmiudet ajaa etuaan, eivät olisi, ainakin periaatteessa, tasaviivalla. Esimerkiksi alaikäinen on suoraan lain nojalla vajaavaltainen. Hän ei toisin sanoen osaa valvoa omaa etuaan ja oikeuksiaan ja on helposti johdateltavissa verrattuna aikuiseen. Ei voida sallia, että lapsi joutuisi yksin puolustautumaan monesti ahneita sukulaisiaan vastaan pesänselvityksessä ja perinnönjaossa. Toisaalta ei voida sopia, että kuolinpesään osakkaaksi kuuluva lapsi vain myötäilisi aikuisten päätöksiä, ”koska hänhän on vain lapsi” ja ”antaa vanhojen ja viisaiden päättää”. Näin ollen, mikäli alaikäisen lapsen vanhemmat eivät itse kuulu saman kuolinpesän yhteishallintoon, he ovat lapsen lakimääräisinä edunvalvojina oikeutettuja edustamaan lastaan. Tällöin molempien vanhempien on yhdessä käytettävä lapsen puolesta puhevaltaa. Sen sijaan erityinen sijainen vaalii lapsen etua ja käyttää lapsen puolesta puhevaltaa kuolinpesän yhteishallinnossa ns. eturistiriitatilanteessa, jossa vanhempi/vanhemmat ovat siihen esteellisiä ja kuuluvat saman kuolinpesän osakkaisiin. Vaarana olisi, että vanhempi pyrkisi tällöin hyödyntämään asemaansa lapselle kuuluvan oikeudenkäyttäjänä joko tahallaan tai aiheuttaisi vahingossa vahinkoa päämiehelleen eli tässä tapauksessa saman kuolinpesän osakkaaksi kuuluvalle lapselleen. Vahinkoa ei tarvitse faktisesti tapahtua tai olla vaarana tapahtua.

Jos kuolinpesän yhteishallinnossa on täysi-ikäinen osakas, joka ei itse kykene etuaan ja oikeuksiaan valvomaan tai joka on vajaavaltainen, on hänelle määrättävä edunvalvoja. Hakemuksen edunvalvojan määräämiseksi voi tehdä käräjäoikeudelle esimerkiksi joku kuolinpesän osakkaista tai esimerkiksi tehtävään määrätty pesänselvittäjä.

Aikuiset täysi-ikäiset henkilöt käyttävät itse puhevaltaa kuolinpesän yhteishallinnon aikana, elleivät ole valtuuttaneet asiamiestä, kuten asianajajaa, hoitamaan tehtävää puolestaan. Toisaalta jos osakkaalle on määrätty tuomioistuimen toimesta edunvalvoja, niin tällöin edunvalvoja osallistuu päämiehensä puolesta kuolinpesän yhteishallintoon. Edes edunvalvoja ei kuitenkaan pääsääntöisesti voi tehdä päämiehensä puolesta oikeustoimia ja sopimuksia rajattomasti kuolinpesän yhteishallinnossa, vaan hän tarvitsee maistraatilta luvan tiettyihin oikeustoimiin. Edunvalvojakaan ei siis yleensä voi ”huseerata” miten haluaa kuolinpesän yhteishallinnossa ilman viranomaisvalvontaa. Toisaalta edunvalvojalle myönnettyjen valtuuksien laajuus voi vaihdella suuresti. Olennaista on, että jokaisella kuolinpesän osakkaalla on yhteishallinnossa yksi ääni ja oikeus osallistua päätöksentekoon, joko itse tai valtuuttamansa edustajan välityksellä.

Soittamalla lakipuhelimeen saatat säästää helposti jopa tuhansia euroja.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

 

Selaa lakitietoa