Minilex - Lakipuhelin

Puolustajan palkkion maksu valtion varoista - KKO:2002:106

» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »

  • Puolustaja
    puolustajan palkkio
    Muutoksenhakemuksen perusteettomuus

Tässä Korkeimman oikeuden ratkaisemassa tapauksessa on kyse syytetty A:n puolustaja K:n korvauksista.

Jyväskylän käräjäoikeus tuomitsi A:n ryöstöstä ja 18 muusta rikoksesta vuoden ja yhden kuukauden vankeusrangaistukseen. A valitti hovioikeuteen vaatien syytteen hylkäämistä ryöstön osalta, sekä toisen rikoksen tutkimatta jättämistä tai hänen tuomitsemistaan vain rikoksen lievästä tekomuodosta. Hovioikeus hylkäsi valituksen ja määräsi K:lle vain osan tämän vaatimista palkkioista.

A:n avustaja K valitti Korkeimpaan oikeuteen ja vaati valtion varoista A:n avustamisesta hovioikeudessa hovioikeuden maksettavaksi määräämän palkkion lisäksi palkkioksi 6 300 markkaa arvonlisäveroineen sekä korvaukseksi tarpeellisista kuluista 633 markkaa arvonlisäveroineen.

Korkein oikeus tarkasteli oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain 2 luvun 10 §:n 1 momenttia, jonka mukaan määrätylle puolustajalle maksetaan valtion varoista palkkio ja korvaus noudattaen soveltuvin osin, mitä maksuttomasta oikeudenkäynnistä annetun lain 8 §:ssä, 15 §:ssä sekä 16 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään avustajan palkkioista ja korvauksista. Maksuttomasta oikeudenkäynnistä annettu laki oli Korkeimman oikeuden käsittelyn aikana jo kumottu oikeusapulailla, mutta tarkoitettu lain sisältö oli, että muutoksenhakutuomioistuin voi päättää, että avustajan palkkiota ei korvata valtion varoista, jos muutoksenhakemus on selvästi perusteeton.

Korkein oikeus pohti, oliko K:n päämiehensä puolesta hovioikeudelle tekemä muutoksenhakemus selvästi perusteeton ryöstöä koskevan kohdan osalta, ja oliko hovioikeuden pääkäsittelyn toimittaminen ollut tarpeen ainoastaan saman, ryöstöä koskevan kohdan vuoksi. Korkein oikeus arvioi näyttöä A:n suorittamasta rikoksesta ja totesi todistajien ja lääkärinlausunnon pohjalta, että hovioikeus oli ratkaissut tapauksen samoin perustein kuin käräjäoikeus, ja että perusteet olivat selkeät ja riittävät.

Korkein oikeus kuitenkin viittasi myös aiempaan oikeuskäytäntöönsä KKO 2001:107, jossa todettiin, että yksistään se, että ylempi tuomioistuin jutun tutkittuaan pitää valituksen hylkäämistä varsin selvänä, ei vielä osoita, että valitus olisi ollut edellä tarkoitetuin tavoin selvästi perusteeton. Oikeus totesi, että myöskään pelkästään sillä, että hovioikeus päätyy samaan lopputulokseen kuin käräjäoikeus ei voida katsoa muutoksenhakua selvästi perusteettomaksi.

Korkein oikeus otti kantaa rikosasioissa annetun lain 2 luvun 6 §:stä ilmenevään periaatteeseen, jonka mukaan puolustajan ensisijaisena tehtävänä on valvoa päämiehensä etua ja oikeutta sekä siinä tarkoituksessa edistää asian selvittämistä. Se myös toi esille samassa laissa perustetun syytetyn oikeuden hakea aina muutosta, kun kokee saaneensa väärän tuomion.

Korkein oikeus ratkaisi tapauksen myöntämällä K:lle kaikki tämän vaatimat korvaukset, sillä oikeuden mukaan muutoksenhakua ei voitu pitää selvän perusteettomana. Korkein oikeus oli yksimielinen päätöksessään.

Tämä Korkeimman oikeuden ratkaisu tukee Suomen oikeuskäytännön periaatteita muutoksenhausta. Sekä Suomen Perustuslain, että kansainvälisten ihmissoikeussopimusten mukaan jokaisella on oikeus ainakin kerran hakea itseään koskevan asian ratkaisuun muutosta. Vaikka tapauksessa oli nyt kyse vain syytetyn puolustajan palkkiosta, joutui Korkein oikeus pohtimaan koko muutoksenhaun tarpeellisuutta. Jos rikosasioissa käräjäoikeuden määräämien puolustajien korvauksia ei valtion taholta muutoksenhakuasioissa maksettaisi, voisi se estää syytettyjen oikeuksien toteutumista. Tämä johtaisi puolestaan oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin estymiseen heidän osaltaan.


Pyydä tarjous lakipalvelusta

 

Jätä sitomaton tarjouspyyntö lakimiehen palkkaamiseksi




Lakimiehet käsittelevät tietojasi luottamuksellisesti, eikä niitä tallenneta
Minilex.fi-palveluun.


 

Aiheeseen liittyvät tapaukset


 

Selaa lakitietoa