Velallisen laiminlyödessä laissa säädettyjä tai tuomioistuimen päätöksellään asettamia velvollisuuksiaan häneen voidaan kohdistaa pakkokeinoja. Tavallisin konkurssivelalliseen kohdistettavista pakkokeinoista on uhkasakko. Uhkasakkoon voi turvautua ensinnäkin silloin, kun velallinen ei toteuta myötävaikutus- ja tiedonantovelvollisuuttaan ja pesänhoitaja ei tästä johtuen pysty hoitamaan hänelle kuuluvia tehtäviä asianmukaisesti. Näin ollen velalliseen voidaan kohdistaa uhkasakko, jos hän esimerkiksi kieltäytyy antamasta tarpeellisia tietoja pesäluetteloa varten. Toiseksi uhkasakko on mahdollinen, jos velallinen kieltäytyy vahvistamasta pesäluetteloa. Tuomioistuin voi määrätä uhkasakon myös turvaamistoimen tueksi.
Tuomioistuimen päätöksen johdosta velallisen on täytettävä velvollisuutensa sakon uhalla. Turvaamistoimen osalta uhkasakko lankeaa maksettavaksi, jos tuomioistuimen päätöstä ei noudateta. Tuomioistuin on voinut esimerkiksi määrätä, että velallisen on sakon uhalla palautettava kätkemänsä omaisuus pesänhaltijan hallintaan. Jos velallinen uhkasakosta huolimatta laiminlyö velvollisuuksiaan, hänet voidaan määrätä painostusvankeuteen, joka voi enimmillään kestää kuusi kuukautta. Tämä on mahdollista uhkasakkoa asettamattakin tai asetettua uhkasakkoa tuomitsematta, jos on ilmeistä, ettei uhkasakko tule vaikuttamaan velallisen kiellettyyn toimintaan. Pääsääntöisesti velalliselle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen uhkasakkoon asettamista.
Uhkasakkoa koskevasta päätöksestä ei ole mahdollista valittaa. Päätöksestä saa kuitenkin kannella ilman määräaikaa.
Tiesitkö, että monissa asioissa lakikulusi ovat katettavissa kotivakuutuksen oikeusturvavakuutuksesta tai julkisesta oikeusavusta. Usein lakikulut voidaan myös vaatia vastapuolen maksettavaksi.
Lähettämällä alla olevan tarjouspyynnön tai soittamalla asiakaspalveluun 040 663 6051 saat: