» Lakipuhelin neuvoo - Soita 0600 12 450 »
Korkeimman oikeuden ratkaisu KKO:2002:33 koski A:ta, joka oli automatkallaan anastanut kymmenellä eri paikkakunnalla 16:sta eri myymälästä niiden aukioloaikoina omaisuutta. Yksittäisten anastettujen esineiden arvo vaihteli 14 eurosta 500 euroon. Kokonaisvahinkoja asiassa kertyi yhteensä 3 000 euroa. Ratkaistavana kysymyksenä asiassa oli se, minkä rikoksen tunnusmerkistön kyseiset teot täyttivät.
Käräjäoikeus päätyi ratkaisussaan siihen, että vaikka kunkin teon osalta anastetun omaisuuden arvo ei ollut suuri, oli anastetun omaisuuden arvo kokonaisuutena arvostellen huomattavan korkea. Tämän vuoksi tekoja tuli pitää asiaan liittyvät seikat huomioon ottaen varkauksina. Käräjäoikeus tuomitsi A:n 16:sta varkaudesta ja luvattoman käytön yrityksestä yhteiseen kuuden kuukauden ja 15 päivän vankeusrangaistukseen. Rangaistusta kohtuullistettiin.
Turun hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden tuomion lopputulosta, vaan katsoi, että tekojen suuresta määrästä, niiden suunnitelmallisuudesta sekä muista tekoihin liittyvistä yksityiskohdista johtui, etteivät teot olleet vähäisiä. Siten A tuli tuomita varkauksista.
Korkein oikeus ei muuttanut hovioikeuden ratkaisun lopputulosta. Korkeimman oikeuden mukaan kutakin eri myymälöihin kohdistunutta tekoa tuli kuitenkin arvioida eri rikoksena. Tämän vuoksi kysymystä siitä, mikä rikos oli kyseessä, tuli arvioida kunkin anastuksen kohdalta erikseen. Arvioitaessa sitä, olivatko varkauden erikseen kokonaisuutena arvostellen vähäisiä, tuli ottaa huomioon, että kukin teko oli osa A:n ja hänen rikoskumppaninsa tekemää suunnitelmaa anastusten tekemisestä. Tämän vuoksi korkein oikeus katsoi, ettei mikään anastuksista ollut vähäinen.
Asiassa eri mieltä olleen oikeusneuvos Tulenheimo-Takki mukaan osassa anastuksista omaisuuden arvo oli ollut niin pieni (enimmillään 148,85 euroa), että teot tuli katsoa näpistyksiksi.
Korkeimman oikeuden ratkaisu voidaan nähdä tunnusmerkistön tulkinnan kannalta asianmukaisena. Omaisuuden arvo muodostaa yhden näpistyksen keskeisistä arviointikriteereistä ja oikeuskirjallisuudessa esitettyjen näkemysten mukaan vähäisen arvon rajana voidaan yleisesti ottaen pitää 400-500 euroa. Kuitenkin, arvioitaessa sitä, tuleeko menettely luokitella näpistykseksi, tulee arvioida, onko tekoa pidettävä myös muut rikokseen liittyvät seikat huomioon ottaen kokonaisuutena arvostellen vähäisenä. Kyseinen arviointi oli ratkaiseva tässä tapauksessa, sillä anastukset olivat osa etukäteen laadittua suunnitelmaa, minkä vuoksi tekoja ei voitu pitää kokonaisuutena arvostellen vähäisinä.
Aiheeseen liittyvät tapaukset
Selaa lakitietoa